Professori: Etätenttien tekoälyhuijaamista ei voi estää aukottomasti

Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen professori Teemu Roos arvioi, että korkeakoulut eivät voi aukottomasti estää opiskelijoita käyttämästä tekoälyä etätenteissä, jos tentti tehdään valvomattomassa ympäristössä. Hänen mukaansa varma ratkaisu edellyttäisi käytännössä niin pitkälle menevää valvontaa opiskelijan kotona, ettei sitä voi pitää realistisena vaihtoehtona.

Etävalvonnan rajat tulevat nopeasti vastaan

Roosin arvio liittyy keskusteluun siitä, miten korkeakoulut voivat varmistaa opiskelijoiden osaamisen tekoälytyökalujen yleistyessä. Esillä ovat olleet erityisesti etäkurssit, joilla opiskelija voi vastata kysymyksiin ja laskutehtäviin tekoälyn avulla.

Roosin mukaan opiskelijan tietokoneen käytön rajoittaminen ei ratkaise ongelmaa. Vaikka pääsy tietyille verkkosivuille estettäisiin tentin aikana, opiskelija voisi käyttää tekoälyä toisella laitteella. Täydellinen varmistaminen vaatisi hänen mukaansa esimerkiksi 360 asteen kameravalvontaa opiskelijan kotiin, mikä ei ole realistinen ratkaisu.

Käytännössä varmin tapa estää kiellettyjen apuvälineiden käyttö olisi Roosin mukaan palata valvottuihin lähitentteihin. Hän pitää yksinkertaisena vaihtoehtona kampuksella järjestettävää koetta, jossa opiskelijat vastaavat kynällä ja paperilla. Roosin mukaan moni korkeakoulun lehtori onkin alkanut suosia aiempaa enemmän valvotuissa tiloissa tehtäviä tenttejä.

Kaikista etätenteistä ei tarvitse luopua

Roos ei kuitenkaan katso, että etätentit pitäisi hylätä kokonaan. Hänen mukaansa ratkaisu voi olla myös tehtävätyyppien muuttaminen. Monivalintakysymysten ja objektiivisia faktoja mittaavien tehtävien sijaan joissakin aiheissa voitaisiin suosia vastauksia, jotka vaativat opiskelijalta oman oppimisprosessin pohtimista.

Tällaisia tehtäviä olisi Roosin arvion mukaan vaikeampi teettää suoraan tekoälyllä, koska niissä ei kysytä vain oikeaa faktavastausta. Etätenttien ongelma ei siis hänen näkemyksensä mukaan ole pelkästään tekninen, vaan liittyy myös siihen, millaista osaamista tehtävillä mitataan.

Roos arvioi lisäksi, että jos opiskelija huijaa kurssilla, joka ei ole tutkinnon kannalta erityisen keskeinen, vahinko kohdistuu ennen kaikkea opiskelijaan itseensä. Tällöin opiskelija jää ilman osaamista, jota kurssin olisi tarkoitus rakentaa.