Armenia valmistautuu vaaleihin Venäjän paineen alla

Armeniassa järjestetään 7. kesäkuuta vaalit tilanteessa, jossa pääministeri Nikol Pašinjan hakee kolmatta kauttaan maan lähennyttyä länteen mutta pysyttyä samalla vahvasti sidoksissa Venäjään, joka on Armenian suurin kauppakumppani. Pašinjanin kotimainen kannatus on laskenut, ja opposition ydinviesti on, että maan turvallisuus edellyttää syvien suhteiden palauttamista Moskovaan.

Länsilinja jakaa maata

Pašinjan nousi valtaan vuonna 2018 ja on sen jälkeen ohjannut Armeniaa poispäin Moskovasta. Hänen hallintonsa on hyväksynyt lain, jolla käynnistetään EU-jäsenyyteen tähtäävä prosessi, ja vienyt eteenpäin rauhanprosessia Azerbaidžanin kanssa Yhdysvaltain välittämän sopimuksen pohjalta.

Armenia on noin kolmen miljoonan asukkaan Etelä-Kaukasuksen maa, jonka ulkopoliittinen suunta on herättänyt poikkeuksellisen paljon kansainvälistä huomiota. Pašinjan on saanut tukea lännestä, ja hän isännöi aiemmin tänä vuonna Jerevanissa suurta EU-johtajien kokousta, johon osallistui myös Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi.

Samalla Venäjän taloudellinen paine on kasvanut. Tilanne on hankala maalle, joka on pyrkinyt vahvistamaan yhteyksiään Eurooppaan mutta jonka talous ja turvallisuus ovat pitkään nojanneet Venäjään.

Oppositio hakee voimaa Venäjä-suhteista

Pašinjanin kriitikot ovat ryhmittyneet useisiin oppositiopuolueisiin ja liittoumiin. Yksi keskeisistä on Armenia-liitto, jota johtaa entinen presidentti Robert Kotšarjan. Toisen entisen presidentin Serž Sargsjanin republikaanipuolue ei aseta omia ehdokkaita, mutta se on kehottanut kannattajiaan äänestämään istuvaa pääministeriä vastaan.

Opposition näkyvä haastaja on myös Venäjällä vaurastunut miljardööri Samvel Karapetjan. Hän on kotiarestissa ja häntä syytetään hallituksen kaatamisen suunnittelusta, joten vaalikampanjaa hoidetaan hänen veljenpoikansa kautta.

Tuoreessa International Republican Instituten kyselyssä Pašinjanin Kansalaissopimus-puolue on johdossa 32 prosentin kannatuksella. Samalla noin 40 prosenttia äänestäjistä sanoo, ettei luota yhteenkään poliittiseen hahmoon. Lähdetietojen mukaan opposition yhteinen kannatus voisi riittää haastamaan Pašinjanin, mutta hajanaisena se ei näytä pystyvän päihittämään häntä.

Nagorno-Karabah painaa yhä

Pašinjanin kannatus on pudonnut vuoden 2021 54 prosentista noin 30 prosenttiin. Tärkein syy on Nagorno-Karabah, Azerbaidžanin sisällä sijaitseva vuoristoalue, jossa asui 100 000 etnistä armenialaista ennen kuin Azerbaidžan valtasi sen voimalla vuonna 2023.

Pääministerin arvostelijat eivät ole antaneet hänelle anteeksi myönnytyksiä, joita hän on tehnyt rauhan saavuttamiseksi Azerbaidžanin kanssa. Kiistaa herättää myös se, ettei hän ole kampanjoinut naapurimaassa vangittuina olevien Nagorno-Karabahin entisten johtajien vapauttamisen puolesta. Rauhansopimus jakaa armenialaisia syvästi: erään tuoreen kyselyn mukaan 44 prosenttia tukee sitä ja 41 prosenttia vastustaa.