Antti Kaikkonen jatkaa keskustan puheenjohtajana ilman vastaehdokkaita
Antti Kaikkonen on jatkamassa keskustan puheenjohtajana, sillä hänelle ei ole ilmaantunut vastaehdokkaita Tampereella pidettävässä puoluekokouksessa. Kaksi vuotta puoluetta johtanut Kaikkonen vie keskustaa kohti eduskuntavaaleja tilanteessa, jossa puolueen kannatus on noussut 2000-luvun pahimmasta aallonpohjasta, mutta ei vielä yllä suurimpien puolueiden tasolle.
Turvallisuus nousee vaalien pääteemaksi
Keskusta valmistautuu eduskuntavaaleihin korostamalla turvallisuutta laajassa merkityksessä. Puoluekokouksessa hyväksyttävän Uusi suunta Suomelle -ohjelman tavoitteena on, että Suomi olisi vuonna 2030 maailman turvallisin maa.
Puoluehallitus esittää, että 2030-luvulla siirryttäisiin kaikkia koskevaan palvelusvelvollisuuteen. Esityksen mukaan nuoret miehet ja naiset suorittaisivat joko asepalveluksen tai muun palveluksen, jonka tarkoituksena olisi vahvistaa Suomen kokonaisturvallisuutta.
Huoltovarmuudessa keskusta painottaa maatalouden tulevaisuutta, hajautettua energiantuotantoa ja koko maan asuttuna pitämistä. Kaikkosen mukaan kotimainen ruoka on turvallisuuspolitiikkaa, ja puolue tavoittelee 100-prosenttista omavaraisuutta ruoantuotannossa.
Talouslinja kiristyy ennen vaaleja
Kaikkonen linjasi poliittisessa katsauksessaan, ettei keskusta voi olla mukana hallituksessa, joka ei sitoudu julkisen talouden tervehdyttämiseen. Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa puhetta seurasi lähdetietojen mukaan noin 2 500 kokoustajaa. Kaikkonen sanoi toivovansa muilta puolueilta jo ennen vaaleja vastauksen siihen, sitoutuvatko ne parlamentaarisesti sovittuun velkajarruun.
Keskusta arvioi, että ensi vaalikauden nettomääräinen sopeutustarve on noin 8–11 miljardia euroa. Puolueen lähtökohta on, että noin kaksi kolmasosaa sopeutuksesta tehtäisiin menoista ja korkeintaan kolmasosa veroista. Kaikkosen mukaan toimien ei pidä heikentää työntekoa, yrittämistä, investointeja eikä pitkän aikavälin kasvua.
Kaikkonen on myös ehdottanut Suomeen kansallista eläkekattoa, joka koskisi vain kaikkein korkeimpia eläkkeitä. Hän ei ole määritellyt katolle euromääräistä tasoa, mutta pitää sitä viestinä siitä, että myös suurituloisimmat osallistuvat julkisen talouden talkoisiin.
Puolue aikoo esitellä tarkemman sopeutuslistansa lähempänä eduskuntavaaleja. Kaikkosen mukaan jo hallituksen syksyn budjettiriihessä pitäisi tehdä julkista taloutta vahvistavia päätöksiä. Hän nosti esiin yleisen yhteisöveroalennuksen perumisen ja Turun tunnin junan edistämisen pysäyttämisen mahdollisina ratkaisuina.
Jatka aiheesta Kotimaa.
Artikkeli on laadittu tekoälyavusteisesti. Lue toimitusperiaatteemme. Ilmoita virheestä ja liitä mukaan jutun osoite.