Ylen testi paljasti terveysalan etäkurssien haavoittuvuuden tekoälyhuijauksille

Ylen toimittaja ilmoittautui opiskelijaksi kolmeen avoimeen ammattikorkeakouluun ja testasi, kuinka helposti terveysalan etäkursseja voi suorittaa tekoälyn avulla. Testissä turvallisen lääkehoidon kurssi meni läpi murto-osassa arvioidusta ajasta, ja myös tehohoitoa käsittelevällä kurssilla tekoäly auttoi etenemään pitkälle, vaikka sen käyttö oli kielletty.

Kurssi läpi tunneissa

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun eli XAMKin turvallisen lääkehoidon kurssin työmääräksi oli merkitty 135 tuntia. Ylen toimittaja kertoo suorittaneensa sen kahdessa ja puolessa tunnissa ulkoistamalla opiskelun tekoälylle. Toimittajan mukaan tämä ei olisi pitänyt olla mahdollista, koska hän ei tiennyt turvallisesta lääkehoidosta juuri mitään.

Kurssilla ei vaadittu läsnäoloa, eikä tekoälyn käyttöä estetty. Toimittajan mukaan riitti, että netistä saadut kurssimateriaalit ja tenttikysymykset kopioitiin tekoälytyökaluun. Tekoäly antoi oikeat vastaukset tenttikysymyksiin, myös lääkelaskuihin.

Ylen mukaan kyse ei ollut yksittäisestä poikkeuksesta. Suomalaisissa ammattikorkeakouluissa on runsaasti avoimia opintojaksoja, joita kuka tahansa voi suorittaa ilmaiseksi tai pientä maksua vastaan. Osa kursseista tehdään etänä omaan tahtiin, ja ne voidaan myöhemmin hyväksilukea osaksi korkeakoulututkintoa.

Tekoäly auttoi myös muilla kursseilla

Testissä toimittaja ilmoittautui myös Vaasan ammattikorkeakoulun sosionomeille suunnatulle lääkehoitokurssille sekä Karelia-ammattikorkeakoulun kurssille, joka käsitteli kriittisesti sairaiden potilaiden tehohoitoa. Näin Yle selvitti, oliko XAMKin kurssi poikkeus vai osa laajempaa etäkurssien valvontaan liittyvää ongelmaa.

Vaasan ammattikorkeakoulun kurssilla kopioitavaa materiaalia oli Ylen mukaan huomattavasti vähemmän kuin XAMKin kurssilla, ja kurssi valmistui 41 minuutissa. Karelia-ammattikorkeakoulun kurssilla tekoälyn käyttö oli kielletty, mutta toimittaja rikkoi kieltoa ja sai lähes koko kurssin läpäistyä reilussa tunnissa. Viimeisessä välitentissä tekoäly ei kuitenkaan onnistunut soveltavissa numerovastauksissa, ja tentti piti yrittää uudelleen kolmen päivän kuluttua.

Kysymys koskee valvontaa ja koulutuksen luotettavuutta

Yle perusteli poikkeuksellista tiedonhankintaa sillä, että se halusi selvittää ajankohtaista ongelmaa koulutusjärjestelmässä ja testata, valvovatko korkeakoulut opiskelijoille asetettuja sääntöjä. Tapauksen yhteiskunnallinen merkitys liittyy siihen, että ammattikorkeakoulujen lakiin kirjattu tehtävä on kouluttaa opiskelijoita asiantuntijatehtäviin ja niiden toimintaa rahoitetaan verovaroista. Ylen mukaan tekoälyn nopea kehitys on samalla sekä mahdollisuus että haaste, johon korkeakoulujen pitäisi kyetä vastaamaan.