Aleksei Navalnyille paljastettiin muistopenkki Helsingissä

Helmikuussa 2024 vankileirillä epäselvissä olosuhteissa kuolleelle venäläiselle oppositiopoliitikolle Aleksei Navalnyille on paljastettu muistopenkki Helsingissä. Penkki sijaitsee Venäjän suurlähetystön viereisessä puistossa, ja se paljastettiin torstai-iltana samana päivänä, jona Navalnyi olisi täyttänyt 50 vuotta.

Hanke syntyi aktivistijärjestön aloitteesta

Muistopenkkihankkeen taustalla on Putinin hallintoa vastustava Initiative for Resistance and Dialogue eli Initiative FoReDi. Järjestön perustajajäsenet ovat venäläisiä aktivisteja, joista osa on saanut turvapaikan Suomesta.

Paljastustilaisuudessa puheenvuoroja käyttivät muun muassa Kimmo Kiljunen ja Heidi Hautala. Muistopenkin sijainti Venäjän suurlähetystön vieressä tekee hankkeesta näkyvän julkisen kannanoton Navalnyin muistolle ja niille arvoille, joita penkin valmistaja kertoo halunneensa korostaa.

Penkin valmisti eteläpohjalainen yritys

Penkin valmisti eteläpohjalainen Ilmajoen Teräsputkikaluste Oy. Yrityksen toimitusjohtaja Jussi Eväsoja kertoi aiemmin, että yritykseltä kysyttiin viime heinäkuussa, voisiko se valmistaa tällaisen penkin. Hänen mukaansa yritys päätti pienen harkinnan jälkeen vastata myöntävästi.

Eväsojan mukaan muistopenkki on yrityksen oma kannanotto sananvapauden, rohkeuden ja ihmisoikeuksien puolesta. Hän toimii myös Etelä-Pohjanmaan Yrittäjien puheenjohtajana. Eväsojan mukaan yrityksellä oli osaamista ja kykyä tehdä jotakin kestävää ja näkyvää, ja siksi osaamista voitiin käyttää myös muuhun kuin ydinliiketoimintaan.

Yrittäjä korostaa arvojen merkitystä

Eväsojan mielestä sananvapaus ja ihmisoikeudet ovat arvoja, jotka myös yrittäjien pitäisi jakaa ehdoitta. Hän korosti, ettei yrittäjyys ole arvovapaa tila, vaan vastuu näkyy myös siinä, mihin yritykset ja työnantajat suostuvat ja mihin ne eivät suostu.

Eväsoja piti muistomerkin pystyttämistä tekona hyvän puolesta. Hänen mukaansa kyse on siitä, mitä tehdään ja mitä jätetään tekemättä sekä uskalletaanko asioita nostaa keskusteluun. Hän kuvasi aikaa sellaiseksi, jossa kovaääninen paha saa paljon tilaa mediassa ja muussa keskustelussa, kun taas hiljainen hyvä jää helposti jalkoihin.