Seurantatutkimus: Vanhustenhoidon kuormitus on kasvanut voimakkaasti Suomessa

Suomalaisen vanhustenhoidon työntekijöiden kuormitus on kasvanut voimakkaasti, käy ilmi yhteispohjoismaisen Nordcare3-seurantatutkimuksen tuoreesta raportista. Jyväskylän yliopiston julkaisemassa raportissa arvioidaan, että hoivatyö on ajautunut Suomessa kielteiseen kierteeseen, jossa kasvavat vaatimukset, heikentyneet työolot ja niukat resurssit rasittavat henkilöstöä ja uhkaavat hoitopalvelujen laatua sekä kestävyyttä tulevaisuudessa.

Lopettamista harkitaan aiempaa useammin

Raportin mukaan sekä kotihoidossa että ympärivuorokautisessa hoidossa noin 60 prosenttia työntekijöistä on harkinnut työn lopettamista. Muutos on suuri verrattuna 20 vuoden takaiseen tilanteeseen. Tuolloin lopettamista harkitsi kotihoidossa 21 prosenttia ja ympärivuorokautisessa hoidossa 27 prosenttia työntekijöistä.

Kuormituksen taustalla ovat muun muassa asiakasmäärien kasvu ja kiireen lisääntyminen. Samalla asiakkaiden hoidon tarve on muuttunut vaativammaksi. Raportissa mainitaan esimerkiksi muistisairauksien, liikkumisen avuntarpeen ja mielenterveysongelmien yleistyminen tekijöinä, jotka lisäävät työn vaativuutta.

Vanhustenhoitotyön arvostus koetaan raportin perusteella matalaksi erityisesti hallinnon ja poliittisten päättäjien taholta. Raportin laatimiseen osallistuneen yhteiskuntapolitiikan professori Teppo Krögerin mukaan hoivatyön olosuhteet ovat heikentyneet 20 vuoden ajan. Hänen mukaansa kehityssuunta on käännettävä välittömästi, jos alalle halutaan jatkossa motivoitunutta ja pätevää henkilöstöä.

Tutkimuksessa näkyi myös myönteisiä muutoksia

Raportti ei kuvaa kehitystä yksinomaan kielteisenä. Myönteisinä muutoksina mainitaan vakituisten työsuhteiden osuuden kasvu sekä työntekijöiden koulutustason nousu. Näistä huolimatta kokonaiskuva on raportin mukaan huolestuttava, koska henkilöstön hyvinvointi, työolot ja palvelujen laatu kytkeytyvät toisiinsa.

Kyselyyn vastasi 3 650 perustason hoivatyöntekijää. Vastaajat tavoitettiin ammattiliittojen kautta. Vuosien 2005 ja 2015 kyselyissä osallistujat poimittiin satunnaisotannalla, kun taas vuonna 2025 kaksi liittoa lähetti kyselyn kaikille vanhustyötä tekeville jäsenilleen.

Syys-lokakuussa 2025 kutsu lähti Suomessa noin 45 000 hengelle. Joukossa oli kuitenkin runsaasti myös muita kuin vanhustyötä tekeviä, ja lopulliseen aineistoon sisällytettiin vain ne vastaajat, jotka tekevät hoivatyötä vanhusten parissa.