Sami Kieksi tekee dokumenttisarjan digihuijauksista: “Koulutustausta ei suojaa huijaukselta”

Palkittu dokumentaristi Sami Kieksi tarttuu uuteen dokumenttisarjaan, joka käsittelee digihuijauksia ja niiden vaikutuksia suomalaisiin. Kieksi kertoi sarjasta yhdessä Timo Ritakallion kanssa Finanssiala ry:n kesäjuhlissa, ja sarjan on määrä tulla esitettäväksi ensi syksynä.

Huijaukset koskettavat yhä useampia

Yhteiskunnan varjopuolia aiemmissa dokumenteissaan käsitellyt Kieksi sanoo, ettei hänen tarvinnut miettiä kahdesti, kun digihuijauksia käsittelevän sarjan tekemistä ehdotettiin. Hänen mukaansa aihe on tärkeä juuri siksi, että huijauksen uhriksi voi joutua kuka tahansa.

Kieksi kuvaa vaaralliseksi ajatusta siitä, ettei itse voisi tulla huijatuksi. Hän kertoo ajatelleensa ennen sarjan tekemistä, että koulutustausta suojaisi hyvin huijauksilta, mutta muuttaneensa käsitystään työn aikana. Näkökulma korostaa ilmiön inhimillistä puolta: kyse ei ole vain teknisestä rikollisuudesta, vaan myös luottamuksen, kiireen, häpeän ja taitavan manipuloinnin hyödyntämisestä.

Verkkopetosten määrät ovat kasvaneet

Verkkopetokset ovat nousseet Suomessa merkittäväksi turvallisuusuhaksi. Vaasan yliopiston professori Panu Kalmi on johtanut VARJO-tutkimushanketta, jossa on kartoitettu verkkopetosten tilannetta ja torjuntaa Suomessa. Kalmin mukaan verkkopetokset ovat iso ja kasvava ongelma, ja yksittäiselle ihmiselle seuraukset voivat olla hyvin raskaat: menetykset voivat nousta jopa kymmeniin tuhansiin euroihin.

Tietojenkalastelu tuotti rikollisille vuonna 2025 noin 38 miljoonaa euroa, ja sijoituspetoksissa menetettiin yli 24 miljoonaa euroa. Finanssialan mukaan suomalaisilta yritettiin viime vuonna huijata yhteensä 148 miljoonaa euroa. Pankit pystyvät kuitenkin pysäyttämään noin puolet rahansiirroista ennen kuin rahat päätyvät rikollisille.

Ilmoitusten määrä on kasvanut selvästi. Pohjanmaan poliisilaitoksen alueella verkkoavusteisia rikosasioita kirjattiin vuonna 2020 yhteensä 47, mutta viisi vuotta myöhemmin kirjauksia oli jo 993. Koko maassa määrä nousi samassa ajassa 2 014 tapauksesta 13 124 tapaukseen. Kalmin mukaan kasvu kertoo sekä ilmiön laajenemisesta että siitä, että ilmoituskynnys on madaltunut ja tilastointi parantunut.

Torjunnassa korostuvat nopeus ja tekniikka

Tutkijoiden mukaan nykyiset toimintamallit ovat liian hitaita suhteessa rikollisten toimintaan. Verkkohuijaukset etenevät nopeasti ja usein rajojen yli, mutta niiden torjunta riippuu edelleen paljon eri toimijoiden välisestä tiedonjaosta.

VARJO-tutkimus nostaa tehokkaan torjunnan keskiöön teknisen suojautumisen vahvistamisen ja nopeuden. Erityisen tärkeää nopeus on silloin, kun rikoshyötyä yritetään pysäyttää ennen kuin rahat katoavat rikollisille. Samalla ilmoittamisen merkitys kasvaa, sillä moni uhri saattaa hävetä tapahtunutta eikä siksi vie asiaa eteenpäin.