Päättäjiltä vahva tuki Finanssiala ry:n hallitusohjelmatavoitteille

Finanssiala ry:n Aula Researchilla teettämä kysely kertoo laajasta tuesta järjestön hallitusohjelmatavoitteille eduskuntapuolueiden keskeisten vaikuttajien ja asiantuntijasidosryhmien joukossa. Kyselyyn vastasi yhteensä 187 henkilöä, joista 100 oli päättäjiä ja 87 asiantuntijasidosryhmien edustajia. Vastaajajoukkoon kuului muun muassa kansanedustajia, puoluejohtoa, erityisavustajia sekä johtavia virkamiehiä järjestölle keskeisistä ministeriöistä ja virastoista.

Finanssiala ry sanoo tarjoavansa tulevalle hallitukselle toimia, joilla Suomen kasvua ja vaurastumista voitaisiin vahvistaa. Järjestön toimitusjohtaja Arno Ahosniemen mukaan finanssiala voi mahdollistaa kasvua, mutta tarvitsee tuekseen järkevää sääntelyä ja maltillista verotusta. Hänen mukaansa kysely osoittaa, että poliittisten päättäjien keskuudessa on laajaa ymmärrystä järjestön tavoitteille.

Kasvua halutaan mukaan finanssivalvontaan

Yksi kyselyssä arvioiduista tavoitteista koski finanssivalvojien tehtäviä. Finanssiala ry esittää, että valvojien mandaattiin lisättäisiin kilpailukyvyn ja kasvun edistäminen sekä Suomessa että EU-tasolla. Käytännössä tämä tarkoittaisi, että valvojat tarkastelisivat päätöstensä vaikutuksia rahoitusvakauden lisäksi myös finanssialan kykyyn rahoittaa talouskasvua.

Tavoite sai kyselyssä vahvan kannatuksen. Vastaajista 84 prosenttia oli täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että finanssivalvojien tehtäviin pitäisi lisätä kilpailukyvyn ja kasvun edistäminen. Finanssiala ry:n mukaan kannatus ulottui laajasti yli puoluerajojen ja myös asiantuntijasidosryhmiin.

Järjestön toimitusjohtaja Arno Ahosniemi liittää tavoitteen muun muassa asuntomarkkinoihin. Hän viittaa eduskunnan säätämään lakiin, joka mahdollistaisi muidenkin kuin ensiasunnon ostajien lainakaton nostamisen enintään 95 prosenttiin asuntomarkkinoiden laskusuhdanteen rajoittamiseksi. Ahosniemen mukaan toteutuminen riippuu kuitenkin Finanssivalvonnan harkinnasta ja siitä, millaiseksi valvojan mandaatti määrittyy.

Soteen haetaan tarkempaa palvelulupausta

Toinen kyselyssä esillä ollut tavoite koski sosiaali- ja terveyspalvelujen julkista palvelulupausta. Finanssiala ry:n mukaan 83 prosenttia vastaajista oli täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että Suomessa päättäjien pitäisi määritellä nykyistä tarkemmin, millaisiin verovaroin kustannettuihin palveluihin ihmisillä on oikeus.

Kyselyn perusteella järjestön tavoitteet saivat tukea sekä poliittisilta päättäjiltä että asiantuntijasidosryhmiltä. Finanssiala ry tulkitsee tuloksen osoittavan, että hallitusohjelmatavoitteille on päättäjien keskuudessa laajaa ymmärrystä. Lähdeaineistossa sote-palvelulupauksen tarkemmat yksityiskohdat jäivät katkenneiksi, joten tavoitteen sisältöä ei voi arvioida pidemmälle annetun aineiston perusteella.