OAJ:n aineisto: Moni alle 18-vuotias ammattiopiskelija saa opetusta alle vähimmäistason

OAJ:n Opetushallitukselta hankkiman aineiston mukaan valtaosa alle 18-vuotiaista ammatillisessa koulutuksessa opiskelevista saa vähemmän opetusta ja ohjausta kuin asetuksessa määritelty lähtökohtainen vähimmäistaso edellyttää. Lähes 30 000 opiskelijan tietoihin perustuvassa aineistossa tarkasteltiin ammatillisen tutkinnon suorittaneita opiskelijoita, jotka olivat aloittaneet opintonsa 1. elokuuta 2022 jälkeen.

Kolme neljästä jäi alle vähimmäistason

Aineiston mukaan kolme neljäsosaa tutkinnon suorittaneista oppivelvollisista sai keskimäärin 15 prosenttia vähemmän opetusta kuin koulutuksen lähtökohdaksi määritelty vähimmäistaso vaatisi. Kolmen vuoden opinnoissa tämä vastaa lähes lukukauden verran puuttuvaa opetusta.

Ammatillisen koulutuksen asetuksen mukaan oppivelvollisten tulisi saada lähtökohtaisesti vähintään 12 tuntia opetusta ja ohjausta osaamispistettä kohden. Tuntimäärä voi kuitenkin olla tätä suurempi tai pienempi opiskelijan oppimisvalmiuksien tai yksilöllisten valintojen perusteella.

OAJ:n koulutuspolitiikan johtaja Nina Lahtinen pitää tilannetta hälyttävänä. Hänen mukaansa vähäinen opetusmäärä vaikeuttaa tutkintojen oppimistavoitteiden saavuttamista, etenkin kun opiskelijat tulevat peruskoulusta ammatilliseen koulutukseen hyvin erilaisilla valmiuksilla.

Liiketaloudessa puuttuu noin päivä viikossa

Kolme vuotta kestävissä opinnoissa 12 tuntia opetusta osaamispistettä kohden tarkoittaa 3,6:ta tuntia opetusta päivässä. Aineistossa mainitussa liiketalouden perustutkinnossa tästä tasosta jäädään 21 prosenttia, mikä merkitsee noin päivän opetusta vähemmän viikossa.

Lahtisen mukaan ammatillisiin oppilaitoksiin tarvittaisiin lisää lähiopetusta, tukiopetusta sekä erityisopettajan antamaa opetusta. Hänen mukaansa opettajilta tuleva vahva viesti on huoli siitä, ettei kaikkia tutkintojen tavoitteita ehditä opettaa kaikille opiskelijoille riittävän hyvin.

Huoli osaamisesta ja turvallisuudesta

Suosituimpien tutkintojen vertailussa myös sosiaali- ja terveysalan perustutkinto-opiskelijat saavat opetusta keskimäärin 15 prosenttia alle vähimmäistason. Lahtisen mukaan tämä voi tarkoittaa, ettei opiskelijoilla ole riittävästi aikaa harjoitella esimerkiksi näytteenottoa, asiakaspalvelua tai lääkelaskuja.

Lahtisen mukaan seuraukset näkyvät ennen kaikkea osaamisvajeena. Se voi hänen mukaansa heijastua työn laatuun sekä potilas- ja asiakasturvallisuuteen.