Eläkebarometri: Usko eläkkeiden tulevaan maksuun heikentynyt

Eläketurvakeskuksen vuotuinen eläkebarometri kertoo suomalaisten epävarmuuden kasvaneen eläkejärjestelmän tulevaisuudesta. Kyselyssä 38 prosenttia vastaajista oli samaa tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että eläkkeet pystytään maksamaan tulevaisuudessa, kun vuotta aiemmin osuus oli 44 prosenttia.

Luottamus tulevaisuuteen horjuu

Eläketurvakeskuksen kyselyssä näkyi kaksi selvää muutosta viime vuoteen verrattuna. Niiden vastaajien osuus, jotka uskovat eläkkeen takaavan kohtuullisen toimeentulon tulevaisuudessa, laski 34 prosentista 27 prosenttiin. Myös usko siihen, että eläkkeet pystytään maksamaan tulevaisuudessa, väheni kuusi prosenttiyksikköä.

Eläketurvakeskuksen mukaan muutokset ovat tilastollisesti merkitseviä. Tämä tarkoittaa, että erot eivät todennäköisesti selity pelkällä sattumalla. ETK on lakisääteinen työeläketurvan kehittäjä ja asiantuntija, joka pitää rekistereissään muun muassa työeläketietoja.

Ekonomisti Sanna Tenhunen Eläketurvakeskuksesta arvioi, että tulevaisuuteen liittyviin näkemyksiin heijastuvat laajempi maailmantilanne, huolet, yhteiskunnallinen keskustelu ja esimerkiksi työttömyyteen liittyvät kysymykset. Hänen mukaansa eläkejärjestelmä on hyvin pitkän aikavälin asia, mikä voi lisätä erityisesti nuorten epävarmuutta.

Kyselyssä vanhemmat vastaajat suhtautuivat eläkejärjestelmään luottavaisemmin kuin nuoremmat. Nuorilla eläkkeelle jäämiseen on vielä useita vuosikymmeniä, ja pitkälle aikavälille mahtuu enemmän epävarmuutta.

Leikkaukset ja eläkeiän nosto eivät saa laajaa tukea

Kyselyssä selvitettiin myös suomalaisten näkemyksiä keinoista, joilla eläkejärjestelmän rahoitusta voitaisiin vahvistaa. Selvästi epäsuosituin vaihtoehto oli eläkkeiden pienentäminen. Kaksi kolmasosaa vastaajista vastusti nykyisten tai tulevien eläkkeiden leikkaamista, vaikka rahoitusta pitäisi vahvistaa.

Eläkkeiden leikkaaminen jakoi kuitenkin mielipiteitä iän mukaan. Alle 45-vuotiaat olivat keskimääräistä useammin valmiita hyväksymään leikkaukset kuin sitä vanhemmat vastaajat.

Eniten kannatusta sai työperäisen maahanmuuton lisääminen työllisyyden kasvattamiseksi. Reilu 40 prosenttia vastaajista piti tätä vähintään melko hyvänä keinona vahvistaa eläkkeiden rahoitusta.

Eläkeiän nostoa piti hyvänä tai melko hyvänä vaihtoehtona noin neljännes vastaajista, mutta hieman yli puolet arvioi sen huonoksi keinoksi. Työntekijöiden ja työnantajien työeläkemaksujen korottamiseen suhtautui myönteisesti reilu neljännes vastaajista.