Ukrainalaislääkärin tulevaisuus Mäntyharjussa riippuu pian työpaikasta

Ukrainalainen Kateryna Prochukhan, 28, on asunut Mäntyharjussa kolme vuotta ja haluaisi jäädä kuntaan lääkäriksi. Hänen tutkintonsa on vahvistettu Suomessa, mutta jatko riippuu siitä, löytyykö hänelle harjoittelupaikka ja sen jälkeen tie kliinisiin tentteihin. Taustalla painaa EU:n tilapäisen suojelun määräajan lähestyminen, joka lisää epävarmuutta monien Suomessa asuvien ukrainalaisten arkeen.

Harjoittelupaikka ratkaisee paljon

Prochukhan pakeni Suomeen vuonna 2023 ja päätyi tuttujen perässä Mäntyharjuun. Aluksi hän ajatteli palaavansa vielä Ukrainaan, mutta vuosien aikana hän on juurtunut Etelä-Savoon. Hän kertoo pitävänsä paikkakunnasta eikä haluaisi muuttaa pois.

Hänen tavoitteensa on selvä: päästä tekemään lääkärin työtä. Prochukhan on valmis lääkäri, ja hänen tutkintonsa on vahvistettu Suomessa. Se ei kuitenkaan yksin riitä, vaan hänen pitäisi saada harjoittelupaikka ja suorittaa sen jälkeen vaadittavat kliiniset tentit. Ilman etenemistä edessä voi olla alanvaihto tai lähtö Suomesta.

Prochukhanin asemaa parantaa se, että hän on oppinut suomea nopeasti. Hän puhuu lisäksi ukrainaa, venäjää ja englantia. Mäntyharjun kotoutumiskoordinaattori Katja Pulkkinen pitää tällaisen osaamisen merkitystä kunnalle suurena, sillä alueella on lääkäripulaa ja terveydenhuollossa tarvitaan myös tulkkauspalveluja.

Tilapäisen suojelun takaraja ahdistaa

Ukrainalaisten tilapäinen suojelu on nykytilanteessa voimassa ensi maaliskuuhun asti. Sen jälkeen Suomeen jääminen edellyttää esimerkiksi riittävän hyväpalkkaista työtä, opiskelupaikkaa tai perheenjäsentä Suomessa. Tämä saa monet ukrainalaiset etsimään nyt kiireesti töitä.

Työpaikan löytäminen ei ole helppoa Suomen heikossa työllisyystilanteessa, ja kielitaito voi olla ratkaiseva este tai etu. Prochukhanin kohdalla suomen kielen osaaminen lisää mahdollisuuksia, mutta harjoittelupaikan löytyminen on silti epävarmaa.

Mäntyharjuun on Pulkkisen mukaan tullut noin 80 ukrainalaista, mikä on yli prosentti kunnan asukasluvusta. Tarkkoja tilastoja heidän tilanteestaan ei ole, mutta osa on töissä esimerkiksi ravintoloissa, maa- ja metsätaloudessa, siivousalalla ja teollisuudessa. Osa on työttömänä. Pulkkisen mukaan moni kokee ahdistusta, koska tilapäisen suojelun takaraja lähestyy ja oma tulevaisuus Suomessa on auki.