Kirjailija ja entinen kansanedustaja Jutta Zilliacus on kuollut 100-vuotiaana

RKP:n entinen kansanedustaja, kirjailija ja toimittaja Jutta Zilliacus on kuollut 100-vuotiaana. Hän kuoli lauantaina 30. toukokuuta sairaalassa Helsingissä, ja omaiset ovat vahvistaneet suru-uutisen Hufvudstadsbladetille ja Svenska Ylelle. Zilliacus olisi täyttänyt 101 vuotta heinäkuussa.

Pitkä ura politiikassa ja mediassa

Jutta Armelle Zilliacus, o.s. Kingo, syntyi Helsingissä vuonna 1925. Hänen vanhempansa olivat virolaisia emigrantteja, jotka pakenivat Venäjän vallankumousta Suomeen vuonna 1917. Perheen kotikieli oli viro, ja Zilliacus oppi ruotsia lastentarhassa.

Zilliacus kävi Helsingin saksalaista koulua ja kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1944. Hän opiskeli kieliä Helsingin yliopistossa ja pianonsoittoa Sibelius-akatemiassa. Myöhemmin hän teki pitkän uran kirjoittajana ja mediassa: hän kirjoitti muun muassa Hufvudstadsbladetiin ja Uuteen Suomeen sekä työskenteli televisiossa ja radiossa. Kirjansa hän kirjoitti ruotsiksi ja kolumninsa suomeksi.

Politiikassa Zilliacus vaikutti sekä Helsingin kaupunginvaltuustossa että eduskunnassa. Hän oli RKP:n kansanedustajana vuosina 1975–1987 eli kaikkiaan 12 vuotta. Eduskunnassa hän toimi muun muassa ulkoasiainvaliokunnan varapuheenjohtajana 1980-luvulla. Laaja kielitaito oli hänelle työssä tärkeä vahvuus: hän puhui viroa, ruotsia, suomea, ranskaa, saksaa ja englantia.

Tasa-arvon ja päivähoidon puolestapuhuja

Zilliacus tunnettiin tasa-arvon puolustajana. Hän piti esillä naisten oikeutta ansiotyöhön ja osallistumiseen yhteisten asioiden hoitamiseen miesten rinnalla sekä kirjoituksissaan että kansanedustajana.

Hän kuvasi itseään sosiaaliliberaaliksi. Erityisesti lasten päivähoito oli hänelle tärkeä kysymys aikana, jolloin ajatus ei saanut varauksetonta tukea hänen omassakaan poliittisessa viiteryhmässään. Zilliacus muisteli STT:n 100-vuotishaastattelussa olleensa ainoa porvari, joka ajoi lasten päivähoitoa, kun sekä Kokoomus että hänen oma ryhmänsä RKP:ssä vastustivat sitä.

Zilliacuksen julkiseen elämäntarinaan kuului myös vahva kokemus siitä, että naisten oli otettava paikkansa päätöksenteossa konkreettisesti. Kun hänet valittiin Yleisradion hallintoneuvostoon vuonna 1974, häntä varoitettiin siitä, että miehet tekivät päätöksiä saunassa. Zilliacus kertoi menneensä saunaan mukaan. Hänen mukaansa sen jälkeen hallintoneuvoston päätöksiä ei enää tehty saunassa.

Muistojen vuosisata

Zilliacuksen elämään mahtui myös työtehtäviä 1940-luvun Suomessa. Hän työskenteli Mannerheimin Lastensuojeluliiton kanslistina ja toimi toisinaan marsalkka Carl Gustaf Mannerheimin sihteerinä, kun tämä saneli muistelmiaan. Zilliacus kertoi myös soittaneensa Mannerheimille pianoa tämän pyynnöstä.

Zilliacus oli naimisissa suomenruotsalaisen toimittajan, käsikirjoittajan ja kirjailijan Benedict Zilliacuksen kanssa. Pariskunnalle syntyi yksi lapsi.