Analyysi: Trumpin Iranin-sota voi paljastaa Yhdysvaltain voiman rajat

Lyhyt Lähi-idän sota on nostettu vertailuun Vietnamin sodan kanssa, vaikka konfliktien mittakaava on täysin erilainen. Arvion ytimessä on väite, että Donald Trumpin Iranin-sotaretki voi seurauksiltaan osoittautua Yhdysvalloille suureksi geopoliittiseksi käännekohdaksi, koska se paljastaa sotilaallisen voiman ja poliittisen strategian välisen ristiriidan nykymaailmassa.

Vertailukohtana Vietnam

Vietnamin sota kesti vuosia ja johti 58 220 yhdysvaltalaissotilaan kuolemaan. Sitä pidetään usein Yhdysvaltain ylimitoitetun varmuuden ja väärin arvioidun sotilaallisen hankkeen klassisena esimerkkinä. Iranin konfliktia kuvataan siihen verrattuna huomattavasti lyhyemmäksi, jopa päiväretken kaltaiseksi.

Vertailun tarkoitus ei kuitenkaan ole rinnastaa sotien inhimillistä tai sotilaallista mittakaavaa. Keskeinen kysymys on, voiko lyhyempi sota paljastaa jotakin yhtä perustavaa Yhdysvaltain asemasta maailmassa. Arvion mukaan Iranin tapaus voi jäädä hetkeksi, jolloin Yhdysvaltain on myönnettävä hoitaneensa sodan huonosti sekä taistelusuunnitelman että laajemman strategian tasolla.

Sotilaallinen ylivoima ei riitä

Yhdysvaltain presidentit ovat toistuvasti perustelleet sotia moraalisella tehtävällä ja luottaneet maan sotilaalliseen ylivoimaan. Vuonna 1965 presidentti Lyndon B. Johnson puolusti Vietnamin sotaa ajatuksella, että jokaisen maan tulisi voida muovata omaa kohtaloaan. Samalla hän myönsi, että vallankäyttö ja rauhan rakentaminen ovat usein ristiriitaisessa suhteessa.

Iranin tapauksessa ongelmaksi kuvataan se, että sotilaallinen voima ei automaattisesti muutu poliittiseksi voitoksi. Trump oli profiloitunut loputtomien sotien vastustajana, eikä hänen oletettu sitovan sotilaallista mahtia yksinkertaisesti voittoon. Silti Iranin-sotaa pidetään lähteen mukaan laajasti tappiona tai ainakin huonosti suunniteltuna hankkeena.

Käännekohta vai paluu lähtötilanteeseen

Mahdollisten rauhansopimusten luonnosten perusteella lopputulokseksi arvioidaan todennäköisesti paluuta vanhaan tilanteeseen. Jos näin käy, sota näyttäytyy epäselvien tavoitteiden, heikon suunnittelun ja väärien oletusten seurauksena.

Laajempi johtopäätös koskee Yhdysvaltain kykyä käyttää voimaansa verkottuneessa maailmassa. Arvion mukaan Trumpin ajattelussa edistys syntyy konfliktin eikä yhteistyön kautta. Juuri tämä voi tehdä lyhyestä Iranin-sodasta merkittävän: se ei välttämättä muuta maailmanjärjestystä sotilaallisella kestollaan, vaan sillä, miten nopeasti se paljastaa suurvallan strategisen haavoittuvuuden.