Amnesty arvostelee tekoäly-yhtiöitä yksityisen datan keräämisestä

Amnesty Internationalin julkaisema raportti nostaa esiin vakavia huolia siitä, miten tekoäly-yhtiöt keräävät ja käyttävät verkossa olevaa yksityistä dataa. Raportin mukaan useat toimijat hyödyntävät ihmisten verkkoon jakamaa aineistoa tekoälyjärjestelmien kehittämisessä tavalla, jota järjestö pitää luvattomana ja yksityisyyden kannalta ongelmallisena.

Huoli koskee muutakin kuin tekijänoikeuksia

Raportissa mainitaan nimeltä OpenAI, Google Gemini ja Midjourney. Amnesty Internationalin mukaan kyse ei ole vain siitä, voivatko tekoälymallit hyödyntää tekijänoikeuksilla suojattuja tekstejä, kuvia tai muuta sisältöä. Järjestö painottaa myös tavallisten ihmisten yksityisyyttä: verkkoon julkisesti jaettu aineisto voi päätyä osaksi tekoälyjärjestelmien koulutusdataa ilman, että henkilö itse ymmärtää sen myöhempää käyttöä.

Erityisen herkkänä kysymyksenä raportissa pidetään kuvia ja muuta henkilökohtaista sisältöä. Jos yksityishenkilön julkaisema kuva päätyy koulutusaineistoon, sen piirteitä voidaan myöhemmin hyödyntää tai jäljitellä generoidussa sisällössä. Tämä voi tapahtua tilanteessa, jossa kuvan alkuperäinen julkaisija ei tiedä asiasta eikä voi käytännössä hallita aineiston jatkokäyttöä.

Tekoälyhakujen yleistyminen lisää painetta

Samaan aikaan tekoälyä tuodaan yhä laajemmin hakukoneisiin ja verkkopalveluihin. Google julkisti tiistaina Gemini 3 -tekoälymallinsa, jonka kerrotaan parantavan yhtiön AI-yhteenvetoja ja tekoälytilaa. Aluksi malli tulee käyttöön maksaville asiakkaille Yhdysvalloissa. Googlen tavoitteena on vastata ChatGPT:n ja vastaavien tekoälybottien kilpailuun tiedonhaussa tarjoamalla nopeita vastauksia suoraan käyttäjille.

Googlen Gemini-tekoälyyn perustuvat yhteenvedot kokoavat tietoa useilta verkkosivuilta sekunneissa. Käyttäjä voi tyytyä tiivistelmään avaamatta alkuperäisiä lähteitä, mikä voi vähentää verkkosivustojen liikennettä ja tuloja. Lähteiden arviointi vaikeutuu myös silloin, jos tekoäly-yhteenveto väittää asioita, joita sen ilmoittamasta lähteestä ei löydy.

Luotettavuus ja kaupallinen käyttö huolena

Tekoälypohjaisiin vastauksiin liittyy luotettavuusongelmia. Ylen esiin nostamien esimerkkien mukaan AI-yhteenvedot voivat antaa virheellisiä tai harhaanjohtavia tietoja, ja elokuussa käyttäjät olivat saaneet hakutuloksista asiakaspalvelunumeroita, joiden kautta he joutuivat huijausyritysten kohteiksi.

Amnestyn raportin keskeinen viesti on, että tekoälyn kehittämisessä käytetty data ei ole vain tekninen tai tekijänoikeudellinen kysymys. Se liittyy myös siihen, mitä yritykset voivat tietää yksilöistä ja miten tätä tietoa voidaan hyödyntää palveluissa, mainonnassa ja sisällöntuotannossa.