Yhä harvempi ylioppilas jatkaa heti opintoihin, vaikka uudistuksen piti nopeuttaa siirtymää

Yli 26 000 uutta ylioppilasta saa tänään valkolakin, ja monelle päivä merkitsee samaan aikaan sekä juhlaa että epävarmaa käännekohtaa. Vaikka opiskelijavalinnan uudistuksella on pyritty nopeuttamaan siirtymistä korkeakouluihin, yhä harvempi ylioppilas jatkaa opintoja heti lukion jälkeen.

Suora siirtymä on vähentynyt

Tilastokeskuksen vuoden 2024 tietojen mukaan enää noin joka kolmas uusi ylioppilas siirtyy suoraan jatko-opintoihin. Vuonna 2010 vastaava osuus oli noin 44 prosenttia. Samaan aikaan lähes neljännes tuoreista ylioppilaista ei hae jatko-opintoihin lainkaan heti valmistumisensa jälkeen.

Vuoden 2020 opiskelijavalintauudistuksen tavoitteena oli vauhdittaa toiselta asteelta korkeakouluihin siirtymistä. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen mukaan todistusvalinta onkin lisännyt 19-vuotiaiden osuutta korkeakouluihin hyväksytyistä ja paikan vastaanottaneista. Kokonaiskuva on silti ristiriitainen: vastavalmistuneiden pääsy korkeakouluihin on helpottunut, mutta välivuosien pitäminen on yleistynyt.

Yksi selitys liittyy ensikertalaisuuskiintiöön, joka otettiin käyttöön noin kymmenen vuotta sitten. Sen vuoksi korkeakoulut varaavat osan yhteishaun paikoista hakijoille, jotka tavoittelevat ensimmäistä opiskelupaikkaansa. Etu menetetään, jos hakija ottaa opiskelupaikan vastaan. Itä-Suomen yliopiston kasvatustieteen professori Heta Tuomisen mukaan osa nuorista voi siksi venyttää välivuosia parantaakseen mahdollisuuksiaan päästä juuri haluamaansa koulutukseen.

Juhlapäivään mahtuu myös epävarmuutta

Siilinjärven lukiossa valmistuvat Cansu Özoglu ja Maiju Eronen kuvaavat tunnelmia helpottuneiksi ja haikeiksi. Pienessä lukiossa moni on kulkenut samoissa kouluissa vuosia, ja valmistuminen merkitsee myös tutun yhteisön hajaantumista.

Özoglu ja Eronen ovat hakeneet opiskelemaan psykologiaa, jonne pääsy on erittäin vaikeaa. Yliopistosta riippuen opiskelupaikan saa vain noin 1–5 prosenttia hakijoista. Molemmat ovat valmiita pitämään välivuoden, jos paikka ei tällä kertaa aukea.

Tuominen korostaa, ettei opiskelupaikan valinta ole lopullinen tai ehdoton ratkaisu. Hänen mukaansa nuorille olisi tärkeää kertoa enemmän siitä, että opiskelualaa voi vaihtaa myöhemmin myös ensikertalaisuuskiintiöistä huolimatta. Yksi välivuosi ei hänen mukaansa ole välttämättä huono asia, mutta tilastot kertovat laajemmasta ilmiöstä, jossa lukion jälkeinen reitti on monelle aiempaa pidempi ja epävarmempi.