William Morrisin kukkakuosit ja yhteiskunnallinen ajattelu esillä Suomessa

William Morrisin elämäntyötä esitellään ensimmäistä kertaa Suomessa Helsingin Didrichsenin taidemuseossa. Englantilainen Morris tunnetaan yhä kukkaköynnöksistä, kasviaiheisista tapeteista ja arjen esineisiin levinneistä kuoseista, mutta näyttely nostaa esiin myös hänen yhteiskunnallisen ajattelunsa: Morrisin mielestä taide, kauneus ja hyvin suunniteltu koti eivät kuuluneet vain harvoille.

Monipuolinen kulttuurivaikuttaja

William Morris (1834–1896) oli taiteilija, graafikko, suunnittelija, kirjailija, sosialisti, liikemies ja kirjapainon perustaja. Häntä pidetään yhtenä modernin muotoilun ja taideteollisuuden tärkeistä uranuurtajista. Hän oli myös Arts and Crafts -liikkeen johtohahmoja ja viktoriaanisen Britannian merkittävä kulttuurivaikuttaja.

Morrisin suunnittelemat kasvi- ja eläinaiheet ovat säilyneet poikkeuksellisen tunnistettavina. Alun perin tapeteissa ja kankaissa nähdyt kuosit koristavat nykyisin myös esimerkiksi pyyheliinoja, sateenvarjoja ja puhelimenkuoria. Niiden taustalla oli ajatus siitä, että arjen esineissäkin voi olla harkittua kauneutta.

Koti, luonto ja käsityö

Morrisille koti ei ollut pelkkä asuintila. Hän korosti tarkoituksenmukaista sisustusta, käsityötaitoa ja yhteyttä ympäröivään luontoon. Näitä ajatuksia hän toteutti vaimonsa Jane Burdenin kanssa Red House -talossa Bexleyheathissa Kaakkois-Lontoossa. Talosta muodostui kokonaistaideteos, jossa huonekalut suunniteltiin tilaan sopiviksi ja tekstiilien sekä tapettien aiheet saivat inspiraationsa kotipuutarhan kasveista ja eläimistä.

Didrichsenin taidemuseon näyttelyssä on esillä tapetti- ja kangasmalleja, keramiikkaa, painolaattoja, kaakeleita, huonekaluja ja kirjoja. Mukana on myös Morrisin lähipiiriin kuuluneiden taiteilijoiden teoksia. Esineitä on saatu lainaksi suomalaisista museo- ja yksityiskokoelmista sekä Isossa-Britanniassa toimivien William Morris Galleryn ja William Morris Societyn kokoelmista.

Kauneus kuului kaikille

Morris seurasi teollistuvan Britannian ongelmia kriittisesti. Hän näki, että kaupungit saastuivat ja monet ihmiset elivät kurjuudessa. Sosialistina hän vastusti ajatusta, että taide ja kaunis ympäristö olisivat vain eliitin etuoikeuksia.

Hänen ajattelussaan käsityö, kestävä suunnittelu ja arjen kauneus liittyivät yhteiskunnalliseen oikeudenmukaisuuteen. Aikanaan radikaaleilta tuntuneet teesit näyttäytyvät nykyhetkessä ajankohtaisina, kun keskustelu tuotannon, kulutuksen ja ympäristön suhteesta jatkuu edelleen.