Peter Seligson arvostelee pääomarahastoja kovin sanoin

Peter Seligson arvostelee miljardiluokan pääomarahastoja ja niiden vaikutusta sijoittajiin sekä yritysmaailman ajattelutapaan. Hänen mukaansa private equity- ja venture capital -rahastot eivät pitkällä aikavälillä välttämättä tarjoa parempaa tuottoa kuin julkiset osakemarkkinat, mutta niiden kulut voivat leikata sijoittajan käteen jäävää tulosta merkittävästi.

Kulut nousevat kritiikin ytimeen

Varallisuudenhoidon ammattilaisena tunnettu Seligson esittää, että pääomarahastojen keskeinen ongelma on niiden perimä korkea kulutaso. Hänen mukaansa rahastot voivat esitellä näyttäviä tuottolukuja, mutta sijoittajan todellinen nettotuotto jää toisenlaiseksi, kun kulut huomioidaan.

Seligson ei kiistä sitä, että private equityn ja venture capitalin kautta olisi saatu aikaan myös myönteisiä asioita. Kritiikin painopiste on kuitenkin siinä, että rahastojen tuottama hyöty ei hänen arvionsa mukaan aina valu sijoittajille eikä laajemmin talouteen niin vahvasti kuin tuottopuhe antaa ymmärtää.

Hänen näkemyksensä mukaan julkiset osakemarkkinat ovat pitkällä aikavälillä paras sijoituskohde. Samalla hän kyseenalaistaa väitteen, että pääoma- ja venture capital -sijoitukset olisivat pitkässä juoksussa tuottaneet julkisia markkinoita paremmin.

Lyhyt aikajänne voi kaventaa kasvua

Seligson liittää kritiikkinsä myös yritysten johtamiseen. Hänen mukaansa riskinotto ja kasvun tavoittelu ovat siirtyneet entistä enemmän yrityksiltä pääoma- ja venture capital -rahastoille. Tämä voi hänen arvionsa mukaan muuttaa yritysten toimintaa kohti tehokkuutta, kustannussäästöjä ja lyhyen aikavälin tuottoja.

Private equity -sijoituksissa irtautuminen yrityksestä tapahtuu usein noin 5–7 vuodessa. Seligsonin mukaan tällainen aikajänne voi heikentää halua kehittää innovaatioita, joiden vaikutukset näkyvät vasta pidemmällä aikavälillä.

Hän arvioi myös, että monet suuret yritykset ovat muuttuneet varovaisiksi ja virkamiesmäisiksi. Seligsonin kärjekäs tiivistys kuuluu: ”Kukaan ei enää ajattele itse.” Hänen mukaansa ajattelua ulkoistetaan muille, myös tekoälylle, ja yritykset seuraavat toistensa malleja sen sijaan, että ne tekisivät itsenäisiä ratkaisuja.

Kokonaisuutena Seligsonin puheenvuoro kohdistuu sekä pääomarahastojen kulurakenteeseen että siihen, millaisia kannustimia rahastomalli luo yritysten kasvulle, innovaatioille ja pitkäjänteiselle omistamiselle.