Marokon uusi jäähalli kertoo jääkiekon hitaasta kasvusta pienissä kiekkomaissa

Kansainvälisen jääkiekkoliiton jäsenmaiden joukossa on paljon muutakin kuin perinteisiä kiekkosuurvaltoja. IIHF:n Euroopan ja Afrikan kehitysjohtaja Kalle Väliaho kuvaa, että esimerkiksi Keniassa lajiin on tartuttu aktiivisesti, vaikka monissa kehittyvissä kiekkomaissa perusolosuhteet ovat yhä vaatimattomat. Marokossa kehitys näkyy konkreettisesti uutena jäähallina, joka valmistui alkuvuodesta ja vetää noin 3 000 katsojaa.

Afrikan jääolosuhteet vaihtelevat suuresti

IIHF:llä on 84 jäsenmaata, mutta jäsenyys ei tarkoita automaattisesti valmiita halleja, sarjoja tai laajoja pelaajapolkuja. Väliahon mukaan osa maista on ollut mukana kansainvälisessä toiminnassa jo pitkään ilman varsinaista jäätä. Joissakin Afrikan jäsenmaissa on käytössä jonkinlaisia jääolosuhteita, mutta kenttä voi olla normaalia pienempi tai jäätä voi olla tarjolla vain osan vuodesta.

IIHF:n ottelutapahtumien standardit täyttäviä halleja Afrikassa on tällä hetkellä kuusi, joista viisi sijaitsee Etelä-Afrikassa. Siksi Marokon uusi halli on alueellisesti merkittävä hanke. Väliahon mukaan Marokon valtio päätti lopulta rakennuttaa hallin, joka valmistui tammi-helmikuussa.

Uusi noin 3 000 katsojan halli on kokoluokaltaan verrattavissa hyvän kokoiseen Mestis-halliin. Kehittyvissä kiekkomaissa tällaiset investoinnit vaativat yleensä valtion tai yksityisen rahoittajan vahvaa sitoutumista, sillä IIHF:n tuki voi olla vain rajallista. Taloudellinen päävastuu jää jäsenmaille itselleen.

Lajia rakennetaan myös ilman suuria areenoita

Puitteiden puute ei silti pysäytä lajin juurtumista. Kehitystyö alkaa usein siitä, että jääkiekkoa tehdään tutuksi paikallisissa yhteisöissä esimerkiksi katulätkän ja oheisharjoitteiden avulla. Kenian kohdalla Väliaho korostaa aktiivisuutta: maan toimijat ovat halunneet selvittää, mitä kannattaa tehdä ja miten lajia voi viedä eteenpäin vaihe kerrallaan.

Jääkiekon kasvu uusissa maissa ei ole vain hallien rakentamista, vaan myös toimintakulttuurin kehittämistä. Väliaho nostaa esiin valmennuksen muutoksen erityisesti Aasiassa, jossa hierarkkisia toimintatapoja on pyritty muuttamaan lapsiystävällisemmiksi koulutuksen avulla. Hänen mukaansa nykyisin ymmärretään paremmin, että lasten ja nuorten ympäristön on oltava myönteinen.

Lähdeaineistossa mainitaan myös Iranin naisten jääkiekko ja se, että jääkiekko on ollut esillä maan televisiossa naisten lajina. Kokonaiskuva on kuitenkin ennen kaikkea se, että pienissä kiekkomaissa eteneminen tapahtuu hitaasti: ensin rakennetaan kiinnostusta ja osaamista, sitten olosuhteita, ja vasta ajan kanssa pysyvämpää kiekkokulttuuria.