Lukuvuosimaksu uhkaa katkaista kansainvälisten opiskelijoiden virran pieniin lukioihin

Useiden maaseudun pienten lukioiden tulevaisuus on epävarmempi, kun kansainvälisten opiskelijoiden tulo Suomeen näyttää hiipuvan. Rehtorien mukaan elokuussa voimaan tuleva lukuvuosimaksu vaikuttaa jo suoraan siihen, kuinka moni ulkomainen nuori aloittaa suomalaisessa lukiossa tulevana syksynä.

Kansainväliset opiskelijat ovat pitäneet lukioita pystyssä

Kansainvälisten opiskelijoiden määrä on kasvanut viime vuosina nopeasti monissa Suomen lukioissa. Erityisesti pienissä kunnissa ulkomailta tulleet opiskelijat ovat täydentäneet väheneviä suomalaisia ikäluokkia ja auttaneet säilyttämään lukion omassa kunnassa.

Sulkavan, Sallan ja Savukosken lukioissa enemmistö opiskelijoista on ollut ulkomailta. Posiolla ja Kinnulassa kansainvälisiä opiskelijoita on ollut noin puolet ja Rautjärvellä noin kolmannes. Opiskelijoita on tullut etenkin Aasian maista, kuten Myanmarista ja Vietnamista. Savukoskella enemmistö ulkomaisista opiskelijoista on ollut Venäjältä.

Sulkavan lukiossa oli kuluneena lukuvuonna 40 opiskelijaa, joista 25 oli ulkomailta. Savukoskella opiskelijoita oli 29, ja heistä 21 oli ulkomaisia. Sulkavan lukion vs. rehtori Mika Matilainen arvioi, että ilman ulkomaisia opiskelijoita lukion olemassaolo olisi hyvin todennäköisesti vaakalaudalla.

Uusia opiskelijoita ei juuri ole tulossa

Tulevana syksynä monissa näistä lukioista on edessä selvä muutos. Uusia kansainvälisiä opiskelijoita ei ole juuri aloittamassa, vaikka kiinnostuneita olisi ollut. Rehtorit pitävät keskeisenä syynä Orpon hallituksen päättämää lukuvuosimaksua, jonka suuruudeksi kuvataan 15 000 euroa lukuvuodessa.

Kinnulassa kuluneen lukuvuoden 40 opiskelijasta noin puolet oli ulkomailta, pääosin Myanmarista ja Vietnamista. Tulevana syksynä ulkomaisia opiskelijoita jatkaa lukiossa 15, mutta uusia ei näillä näkymin ole tulossa. Rehtori ja kunnan sivistystoimenjohtaja Niko Aihion mukaan lukuvuosimaksun vaikutus näkyy jo selvästi.

Savukosken aiempi rehtori ja vt. kunnanjohtaja Joonas Rentola arvioi, että lukion tulevaisuus riippuu siitä, saadaanko kansainvälisten opiskelijoiden tilalle lisää suomalaisia ja eurooppalaisia nuoria. Pienten kuntien kannalta kyse ei ole vain opiskelijamääristä, vaan myös siitä, säilyykö nuorille mahdollisuus käydä lukio omalla paikkakunnalla.