Jyväskylän vetybusseilla alkaa toinen pilottivuosi, ja kokeilu laajenee asumiseen

Jyväskylän paikallisliikenteessä viime syksynä alkanut vetybussien pilottikokeilu jatkuu toiselle vuodelle, ja kaupungin vetyhankkeet laajenevat liikenteestä myös asumisen energiakäyttöön. Jyväskylän kaupungin ja Toyotan yhteinen Cefmof-säätiö vauhdittaa alueella vetyteknologian kehittämistä, vaikka raskaassa maantieliikenteessä vetyä ei ole Suomessa vielä päästy kokeilemaan vetyrekkojen puuttumisen vuoksi.

Bussikokeilu jatkuu Jyväskylän liikenteessä

Jyväskylän paikallisliikenteessä on voinut viime syksystä lähtien matkustaa vedyllä kulkevalla bussilla. Cefmof hankki kaksivuotiseen pilottiin viisi portugalilaisvalmisteista bussia, joiden avulla selvitetään vedyn käyttöä kaupunkiliikenteessä Suomen oloissa.

Talvi toi kokeiluun sekä rohkaisevia että käytännöllisiä havaintoja. Vetyteknologian kerrotaan kestäneen pakkaskauden hyvin, mutta bussien muu tekniikka ja varaosien saatavuus ovat vaatineet parannuksia. Linkki-liikennettä operoivan Koiviston Auto Jyväskylän toimitusjohtajan Harri Leskisen mukaan busseihin tehdään muutoksia, joilla pyritään lisäämään niiden käyttövarmuutta.

Toukokuun lopulla Jyväskylässä vieraili bussivalmistaja Gaetanon edustajia, ja heidän mukanaan saatiin muun muassa pitkään odotettuja varaosia. Leskisen mukaan vetybusseista on saatu hyvää palautetta sekä kuljettajilta että matkustajilta.

Vetyä testataan myös asumisessa

Jyväskylä on noussut lyhyessä ajassa näkyväksi vetyteknologian kehittäjäksi. Cefmof-säätiö aloitti toimintansa vuoden 2024 alussa, ja sen taustalla on Jyväskylän kaupungin ja Toyotan pitkä yhteistyö. Tänä keväänä säätiö myönsi yli 1,3 miljoonaa euroa Jyväskylän yliopiston viisivuotiseen vetytutkimukseen.

Kaupungissa on jo avattu vetytankkauspiste, ja valmistumassa on myös vedyn tuotantolaitos. Seuraavaksi vetyenergiaa aiotaan kokeilla liikenteen lisäksi asumisessa, mikä laajentaa hankkeiden painopistettä kaupunkiliikenteestä arjen energiankäyttöön.

Raskaan liikenteen eteneminen odottaa käyttäjiä ja asemia

Vetyä on pidetty erityisen kiinnostavana vaihtoehtona raskaaseen liikenteeseen, mutta Suomessa kokeiluja jarruttaa se, ettei maahan ole saatu vetyrekkoja edes koekäyttöön. Samalla uusia vetytankkausasemia ei ole rakennettu, koska asemille ei ole vielä riittävästi käyttäjiä.

Tilanne muodostaa käytännön ongelman: tankkausasemien rakentaminen ei houkuttele ilman ajoneuvoja, mutta suuret vetyrekat eivät voi ajaa pitkiä reittejä ilman riittävää tankkausverkostoa. EU edellyttää, että TEN-T-ydinverkon teille rakennetaan vuoteen 2030 mennessä vetytankkausasemia enintään 200 kilometrin välein. Suomessa vaatimukset koskevat muun muassa Turun ja Kotkan välistä reittiä, Helsingin ja Oulun välistä yhteyttä Jyväskylän kautta sekä Kuopiota ja Tamperetta kaupunkisolmukohtina.