Toimeentulotuen uudistus lisäsi työnhakijoita ja kuormittaa työllisyyspalveluja

Toimeentulotuen uudistus on tuonut työllisyyspalveluihin suuren joukon ihmisiä, joiden työllistyminen on vaikeaa tai joiden työkyky on alentunut. Alkaneiden työnhakujen määrä kasvoi maaliskuussa 20 prosenttia, ja taustalla on toimeentulotukea saavien uusi velvoite ilmoittautua työttömiksi työnhakijoiksi.

Uusi asiakasryhmä tarvitsee paljon tukea

Porvoon työllisyysalueen työllisyysasiantuntija Maria Saksholmin mukaan palveluihin tulee nyt asiakkaita, joiden tarpeisiin työvoimaviranomaisilla ei aina ole riittäviä välineitä. Osa asiakkaista on kouluttamattomia nuoria, osa maahan muuttaneita, joiden kielitaito ei vielä riitä työmarkkinoille. Joillakin työkyky on Saksholmin mukaan niin paljon alentunut, että työnhakijaksi ilmoittautumista ei ole aiemmin pidetty tarkoituksenmukaisena.

Saksholm arvioi, että tavanomaiset keinot, kuten ansioluettelon päivittäminen tai työnhakuvalmennus, eivät riitä monen tilanteen edistämiseen. Pitkään toimeentulotukea saaneilla voi olla taustallaan useita samanaikaisia haasteita, eikä heillä käytännössä voi olla säästöjä. Työelämän ulkopuolella oleminen voi lisäksi heikentää sekä terveyttä että sosiaalisia suhteita.

Asiakasmäärät ylittävät tavoitteet

Työllisyysalueiden tavoitteena on, että yhdellä työntekijällä olisi noin 150 asiakasta. Saksholmin mukaan asiakasmäärät ylittävät monin paikoin tämän selvästi, ja yhdellä asiantuntijalla voi olla kaksisataa muutakin asiakasta. Tämä vaikeuttaa työajan kohdentamista erityisesti niille, joiden tilanteen selvittäminen vaatii paljon yhteensovittamista.

Työllisyysasiantuntijoiden työ on uudistuksen myötä muuttunut. Yhä suurempi osa ajasta kuluu palvelutarpeen arviointeihin ohjaamiseen, Kelan ja sosiaalipalvelujen yhteensovittamiseen sekä lääkärintodistusten odottamiseen. Saksholmin mukaan monen asiakkaan ensisijaiset tarpeet liittyisivätkin työllisyyspalvelujen sijaan sosiaali- ja terveyspalveluihin.

Jonot hidastavat työkyvyn arviointia

Myös sosiaali- ja terveyspalvelut ovat kuormittuneita. Saksholmin mukaan ne eivät aina pysty nopeasti tarttumaan asiakkaiden tilanteisiin tai antamaan työkyvyn arvioita. Työttömien terveystarkastuksiin on pitkät jonot, mikä voi hidastaa oikean tuen löytymistä.

Työllisyyspalveluissa uudistus näkyy siksi sekä kasvavina asiakasmäärinä että entistä vaikeampina palvelutarpeina. Kun kymmeniä tuhansia toimeentulotuen saajia velvoitetaan ilmoittautumaan työnhakijoiksi, palveluiden arjessa korostuu kysymys siitä, miten paljon aikaa ja välineitä vaikeasti työllistettävien asiakkaiden tilanteiden selvittämiseen todella on.