Otso Saano haluaa muistuttaa, etteivät peruskoulun arvosanat määritä koko tulevaisuutta

Vantaalainen luokanopettaja ja somevaikuttaja Otso Saano, 31, haluaa omalla esimerkillään muistuttaa, etteivät peruskoulun todistuksen arvosanat ratkaise koko tulevaisuutta. Saano kertoo olleensa nuorena oppilas, jota koulunkäynti ei juuri kiinnostanut, mutta myöhemmin hän päätyi opiskelemaan kasvatustieteitä ja työskentelemään opettajana.

Opiskelu ei nuorena tuntunut omalta

Saano työskentelee Kuusikon koulussa Vantaalla. Kevään aikana hän on ollut vapaalla opettajan työstään, jotta hän on voinut keskittyä bändinsä keikkoihin ja somevideoiden tekemiseen. Opettajan työnsä ohella hänet tunnetaan somevaikuttajana, muun muassa sukupuolirooleja käsittelevistä sketsivideoista.

Saanon oma koulutausta tekee hänen näkökulmastaan poikkeuksellisen ajankohtaisen aikana, jolloin peruskoulusta ja oppimistuloksista käydään paljon keskustelua. Nuorena hänen todistuksessaan oli kuutosia ja seiskoja, ja erityisesti matematiikka ja ruotsi olivat vaikeita aineita. Varsinkin yläkoulussa ja osin vielä lukiossakin Saanoa kiinnosti hänen mukaansa lähes kaikki muu kuin koulunkäynti.

Hän on kuvannut suhtautumistaan opiskeluun jyrkäksi ja arvioinut jälkikäteen, että kaveripiirillä oli suuri vaikutus. Ryhmässä vallitsi hänen mukaansa asenne, jossa koulussa ei saanut olla liian hyvä.

Myönteinen kohtaaminen jäi mieleen

Saano ei olisi nuorena uskonut päätyvänsä opettajaksi tai joskus opettavansa esimerkiksi ruotsia. Teini-iässä häntä kiinnostivat tietokonepelit, kitaransoitto ja haave rock-muusikon urasta.

Kiinnostus opettajan työhön syntyi myöhemmin, kun hän toimi armeijan jälkeen sijaisopettajana omassa lapsuuden koulussaan. Varsinainen opiskelumotivaatio löytyi, kun hän päätti hakea Helsingin yliopistoon lukemaan kasvatustieteitä.

Saano sanoo ymmärtäneensä vasta myöhemmin, että opiskelu liittyi hänen omaan tulevaisuuteensa ja elämäänsä. Peruskoulusta hänelle jäivät erityisesti mieleen opettajat, jotka eivät arvostelleet heikkoa koulumenestystä, vaan kohtasivat hänet myönteisesti. Hän kertoo haluavansa hyödyntää näitä kokemuksia myös omassa työssään.

Saanon viesti oppilaille on, ettei yksittäinen epäonnistuminen tai heikompi vaihe koulussa ole lopullinen tuomio. Hänen mukaansa kasvaminen voi vaatia aikaa, ja siksi oppilaan kohtaamisella on merkitystä myös silloin, kun koulumenestys ei ole vahvaa.