Kansliapäälliköt esittävät kuntien määrän vähentämistä

Ministeriöiden kansliapäälliköt esittävät, että Suomessa on vähennettävä kuntien ja hyvinvointialueiden määrää tai eriytettävä kuntien tehtäviä. Linjaus sisältyy Valintojen Suomi -raporttiin, jossa ylimmät virkamiehet hahmottelevat seuraavien hallitusten työlistaa vuoteen 2035 ulottuvien haasteiden ratkaisemiseksi.

Väestökehitys pakottaa tarkastelemaan kuntia

Kansliapäälliköiden mukaan kuntarakenteeseen liittyvä arviointi kytkeytyy ennen kaikkea väestö- ja aluerakenteen muutokseen. Raportissa muistutetaan, että syntyvyys on laskenut Suomessa nopeasti 2010-luvulla ja väestö on samaan aikaan ikääntynyt. Kehitys heikentää huoltosuhdetta ja kasvattaa ikäsidonnaisia menoja.

Virkajohdon mukaan maahanmuutto ja koulutustason nostaminen ovat tärkeitä osia ongelman ratkaisemisessa, mutta ne eivät yksin riitä vastaamaan väestömuutoksen vaikutuksiin. Kansliapäälliköt katsovat, että korkeakoulutettujen osuus nuorissa ikäluokissa tulisi nostaa 60 prosenttiin. Lisäksi maahanmuuttopolitiikan päälinjoista pitäisi sopia nykyistä johdonmukaisemmin, koska työvoiman saatavuus vaikuttaa Suomen talouden ja palvelujen kestävyyteen.

Julkiset palvelut ja hallinnon koko arviointiin

Raportissa esitetään myös, että kansalaisille kuuluvat julkiset palvelut on määriteltävä uudelleen ja hallinnon kokoa sopeutettava talouden reunaehtoihin. Tämä tarkoittaisi käytännössä poliittisia valintoja siitä, mitä palveluja julkinen sektori järjestää ja millaisella hallintorakenteella ne tuotetaan.

Kuntien tehtävien eriyttäminen merkitsisi sitä, ettei kaikilta kunnilta vaadittaisi samoja velvoitteita. Vaihtoehtona olisi kuntien määrän vähentäminen. Kansliapäälliköt eivät esitä raportissa vain yhtä hallinnollista muutosta, vaan kytkevät kuntarakenteen laajempaan kokonaisuuteen, jossa mukana ovat julkinen talous, palvelulupaukset, väestön alueellinen muutos ja työvoiman saatavuus.

Raportti suuntaa tulevien hallitusten päätöksiä

Valintojen Suomi -raportti on laadittu seuraavan hallitusohjelman valmistelun tueksi. Siinä nostetaan esiin neljä pääongelmaa: epävakaa maailmanpoliittinen tilanne, ilmastonmuutos ja luontokato, väestö- ja aluerakenteen muutos sekä julkisen talouden epätasapaino.

Kansliapäälliköt korostavat, että Suomella on edelleen vahvuuksia, joiden varaan tulevaisuutta voidaan rakentaa. Heidän mukaansa menestyminen edellyttää kuitenkin vaikeita poliittisia valintoja ja päätösten tekemistä ajoissa. Raportissa painotetaan myös yhteiskunnallisen luottamuksen merkitystä tilanteessa, jossa kansalaisille joudutaan perustelemaan suuria muutoksia palveluihin, hallintoon ja talouteen.