Metsäkauriskolareita sattuu Tampereella kymmeniä alkukesässä

Tampereen kaupungin alueella sattuu touko-kesäkuun aikana vuosittain noin 30–40 metsäkauriskolaria, ja törmäysten määrä kasvaa alkukesästä nuorten pukkien liikkuessa uusille elinalueille. Kauriit ovat yleistyneet taajamissa, ja niitä nähdään nykyisin puistoissa, puutarhoissa ja teiden varsilla.

Nuoret pukit liikkuvat alkukesästä

Metsäkauriskolareita tapahtuu erityisesti touko-kesäkuussa, jolloin ylivuotiset pikkupukit lähtevät etsimään omia elinalueitaan. Tampereen riistanhoitoyhdistyksen Antti Lappalaisen mukaan tämä lisää eläinten liikkumista myös vilkkaiden teiden läheisyydessä.

Suurin osa Tampereen alueen kolareista tapahtuu kaupungin ohitusteillä. Niillä ajonopeudet ovat korkeita, mikä lisää törmäysriskiä ja voi vaikeuttaa tilanteen hallintaa, jos eläin ilmestyy tielle äkisti.

Riistanhoitoyhdistys neuvoo autoilijoita seuraamaan erityisesti tienvarsien liikettä ja sovittamaan ajonopeuden olosuhteisiin. Metsäkauris voi liikkua nopeasti suojaisesta kasvillisuudesta tielle, eikä kuljettajalle jää aina paljon aikaa reagoida.

Taajamat tarjoavat kauriille suojaa

Metsäkauriskanta on kasvanut erityisesti taajama-alueilla. Syitä kehitykseen pidetään moninaisina, eikä kaikkia tekijöitä tunneta tarkasti. Yhtenä mahdollisena syynä on se, että suurpetojen, etenkin ilveksen ja paikoin myös suden, yleistyminen voi ohjata kauriita hakeutumaan lähemmäs ihmistä. Myös kilpailu elinpiiristä valkohäntäpeuran kanssa voi vaikuttaa kauriiden liikkumiseen.

Kaupunkiympäristössä kauriit löytävät ravintoa ja suojaa, mutta sama kehitys näkyy liikenteessä. Kun eläimet liikkuvat puistojen, pihojen ja tienvarsien välillä, kohtaamiset autojen kanssa lisääntyvät.

Kolarista pitää ilmoittaa hätäkeskukseen

Metsäkauriskolareista selvitään usein peltivaurioilla, mutta kaikista hirvieläinkolareista on silti syytä ilmoittaa hätäkeskukseen. Ilmoituksen jälkeen voidaan tarkastaa eläimen kunto ja tarvittaessa lopettaa loukkaantunut eläin.

Hätäkeskukseen tehty ilmoitus käynnistää viranomaisten ja SRVA-vapaaehtoisten toimintaketjun. Suurriistavirka-apu perustuu riistanhoitoyhdistysten vapaaehtoisiin, jotka auttavat poliisia jäljittämällä kolareissa loukkaantuneita eläimiä.

Kolaripaikan merkitseminen helpottaa vapaaehtoisten työtä. Paikan voi merkitä esimerkiksi muovipussilla, jotta jäljittäjät löytävät oikean kohdan nopeasti eivätkä joudu etsimään loukkaantunutta eläintä laajalta alueelta.