Suomen lainarahasta maksetaan yhä Venäjä-riskin lisää

Suomen valtio joutuu maksamaan lainarahastaan aiempaa suurempaa riskilisää, ja yksi keskeinen syy on Venäjän hyökkäyssodan jälkeen koholle jäänyt geopoliittinen epävarmuus. Korkoero Saksaan verrattuna on pienentynyt huippulukemistaan, mutta se on yhä selvästi suurempi kuin ennen helmikuuta 2022.

Korkoero kasvoi sodan jälkeen

Euroopassa valtioiden lainakorkoja verrataan usein Saksaan, jonka maariskiä pidetään hyvin pienenä. Suomi on pitkään nähty luotettavana velallisena, ja sen lainakorko oli ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan vain hieman Saksan korkoa korkeampi.

Vuoden 2022 alussa Suomi maksoi kymmenen vuoden lainastaan noin 0,1 prosentin korkoa. Ero Saksaan oli tuolloin noin 0,2 prosenttiyksikköä eli 20 korkopistettä. Saksan korko oli tuolloin jopa negatiivinen.

Hyökkäyssodan alettua Suomen valtionlainojen korkoero Saksaan kasvoi poikkeuksellisen nopeasti. Nato-jäsenyys ei lähdeaineiston mukaan ole palauttanut korkoeroa sotaa edeltäneelle tasolle.

Tänä keväänä Suomen korkoero Saksaan on ollut noin 30–40 korkopistettä. Se on vähemmän kuin korkeimmillaan, mutta silti noin parikymmentä korkopistettä enemmän kuin ennen sotaa.

Pienikin ero maksaa paljon

Korkopisteet voivat näyttää pieniltä luvuilta, mutta suurissa velkamäärissä niillä on huomattava vaikutus. Suomen valtionvelka on lähes 200 miljardia euroa, ja valtiolla oli viime kuussa lainaa 197 miljardia euroa. Valtionvelan keskimääräinen korko on nyt hieman yli kaksi prosenttia.

Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesalan mukaan koholle jääneen korkoeron vaikutus on merkittävä. Hän arvioi kyseessä olevan ehkä muutaman sadan miljoonan euron suuruusluokan lisäys.

Korkoeroon vaikuttavat monet tekijät. Suomen velkaantumista ovat aiemmin lisänneet muun muassa korona ja ikääntyvän väestön hoitokulut, jotka ovat herättäneet sijoittajien kysymyksiä maan riskitasosta. Vesalan mukaan yleinen turvallisuuspolitiikkaan ja geopolitiikkaan liittyvä epävarmuus on kuitenkin jäänyt koholle.

Korkeammat korkokulut eivät jää rahoitusmarkkinoiden tekniseksi yksityiskohdaksi. Kun valtio maksaa lainoistaan enemmän, menot katetaan viime kädessä verotuloilla tai muilla julkisen talouden ratkaisuilla. Siksi Suomen sijainti Venäjän naapurina näkyy välillisesti myös veronmaksajien kukkarossa.