Käihkö: Venäjän Orešnik-isku kertoo ilmasodan kiihtymisestä, mutta ei vielä muuta sodan luonnetta

Venäjä laukaisi Ukrainaan sunnuntain vastaisena yönä satoja drooneja ja lähes sata ohjusta, joista yksi oli keskimatkan ballistinen Orešnik-yliääniohjus. Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin mukaan ohjus ammuttiin Bila Tserkvan kaupunkiin Kiovan alueella. Sotatieteilijä Ilmari Käihkön arvion mukaan isku kertoo ilmasodan kiihtymisestä, mutta Orešnikin käyttö ei vielä yksin merkitse sodan ratkaisevaa eskaloitumista.

Orešnik herättää pelkoa

Orešnik on asejärjestelmä, joka herättää huolta erityisesti siksi, että se voidaan varustaa ydinkärjillä ja sen torjuminen on vaikeaa. Käihkön mukaan juuri pelon herättäminen on Venäjän toiminnan keskeinen tarkoitus. Hänen arvionsa mukaan ohjuksen käyttö oli sotilaalliselta vaikutukseltaan rajallinen verrattuna muihin hyökkäyksessä käytettyihin ohjuksiin.

Kyseessä oli kolmas kerta, kun Venäjä on käyttänyt Orešnik-ohjusta Ukrainassa. Aiemmat käyttökerrat olivat tammikuussa ja syksyllä 2024. Käihkön mukaan ohjus on osa Venäjän käytössä olevaa asevalikoimaa, joten sen käyttöä on odotettavissa myös jatkossa.

Saksan ulkoministeri Johann Wadephul kuvasi ohjuksen käyttöä järkyttäväksi ja sodan uudeksi eskalaatioksi. Käihkö arvioi kuitenkin, että suuremmasta eskalaatiosta olisi kyse esimerkiksi silloin, jos Venäjä muuttaisi sodankäynnin kohteita ja iskisi suoraan Ukrainan poliittista johtoa vastaan.

Viesti myös kotirintamalle

Käihkön mukaan Orešnikin käyttö voi olla Venäjälle myös voimannäyttö kotimaan yleisölle. Kremlillä on voinut olla tarve tehdä jotain näkyvää sen jälkeen, kun Moskovan voitonpäivän juhlallisuuksia jouduttiin supistamaan drooniuhkien vuoksi.

Ohjuksen käyttöön liittyy myös ydinsodan riskin hallintaa. Käihkön mukaan Venäjä on aiemmilla kerroilla ilmoittanut Orešnikin käytöstä etukäteen Yhdysvalloille, ja todennäköisesti näin tehtiin myös nyt. Zelenskyi kertoi jo lauantaina saaneensa tiedon siitä, että Venäjä valmisteli ohjuksen käyttöä.

Käihkö pitää yhteydenpitoa tärkeänä, koska väärinkäsitysten riski kasvaa, kun kyse on ydinaseilla varustettavissa olevista järjestelmistä. Hänen mukaansa Yhdysvalloilla ja Venäjällä on edelleen keskusteluyhteys, mutta Euroopalla vastaavaa yhteyttä Venäjään ei tiettävästi enää ole.