Valmiusjohtaja: 112-sovellusta ei pidetty parhaana väylänä vaaratiedotteille
Hätäkeskuslaitoksen valmiusjohtaja Marko Nieminen sanoo, ettei 112 Suomi -sovellusta ollut alun perin tarkoitettu vaaratiedotteiden viralliseksi jakelukanavaksi. Hänen mukaansa viranomaiset pitivät koko ajan parhaana ratkaisuna soluyleislähetystä, mutta Suomessa päädyttiin vuonna 2020 määrittelemään 112 Suomi -sovellus viralliseksi tavaksi lähettää vaaratiedotteita.
Viranomaisten näkemys oli Niemisen mukaan selvä
Niemisen mukaan kyse ei ollut siitä, etteivät viranomaiset olisi tienneet, millainen järjestelmä toimisi vaaratiedottamisessa parhaiten. Hän sanoo, että Hätäkeskuslaitoksen näkökulmasta cell broadcastin eli soluyleislähetyksen suunta oli koko ajan koettu parhaaksi tällaiseen käyttöön.
Soluyleislähetyksessä viesti voidaan lähettää tietyllä alueella oleviin puhelimiin ilman, että vastaanottajan tarvitsee asentaa erillistä sovellusta. Niemisen mukaan viranomaiset olivat asiasta hyvin yksimielisiä, ja vaaratiedottamisen kehitystä seurattiin myös muiden maiden kokemusten kautta esimerkiksi Euroopan hätänumerojärjestön piirissä.
Hänen mukaansa uuden teknologian tarve oli tiedostettu jo varhain, ainakin 18 vuoden ajan. Asiaa oli pyritty edistämään useissa vaiheissa, ja taustaselvityksiä tehtiin rahoituksen saamiseksi.
Sovellus syntyi alun perin paikannusongelmaan
112 Suomi -sovelluksen alkuperäinen tarkoitus oli Niemisen mukaan aivan toinen kuin vaaratiedotteiden välittäminen. Sovellus kehitettiin vuonna 2015 ratkaisemaan hätäpuheluiden paikannukseen liittyvää ongelmaa.
2010-luvun alkupuolella hätäpaikannuksen tarkkuus vaihteli suuresti. Parhaimmillaan sijainti saatiin kymmenien metrien tarkkuudella, mutta heikoimmillaan haja-asutusalueilla virhe saattoi olla useita kymmeniä kilometrejä. Älypuhelimissa oli tarkka gps-sijainti, mutta sitä ei saatu välitettyä suoraan hätäkeskukseen.
Niemisen mukaan sovellus paransi sijainnin määrittämistä merkittävästi ja vaikutti avun saamiseen. Nykyisin sijaintitieto välittyy Euroopassa puhelimesta hätäkeskukseen automaattisesti ilman sovellustakin, mutta tuolloin paikannustoiminnolla oli hänen mukaansa suuri merkitys.
Vaaratiedotteet lisättiin myöhemmin
Vaaratiedotteet lisättiin 112 Suomi -sovellukseen vuonna 2019, vaikka sovellusta kehittäneen viranomaisen mukaan se ei ollut paras väline tähän tarkoitukseen. Niemisen mukaan sovellusta ei kuitenkaan ollut ajettu viralliseksi vaaratiedotejärjestelmäksi.
Tapaus nostaa esiin kysymyksen siitä, miksi Suomessa vaaratiedotejärjestelmän kehittäminen eteni pitkään ratkaisulla, jota viranomaiset eivät pitäneet teknisesti parhaana. Niemisen kertoman perusteella ongelma ei ollut ensisijaisesti tiedon puutteessa, vaan siinä, miten parhaaksi arvioitu järjestelmä saatiin päätöksenteossa ja rahoituksessa etenemään.
Jatka aiheesta Ulkomaat.
Artikkeli on laadittu tekoälyavusteisesti. Lue toimitusperiaatteemme.
