Hyvä mansikkasato voi törmätä poimijapulaan, kun kausityölupien hinnat nousivat

Mansikan satonäkymät ovat Suomessa lupaavat, mutta marjatiloilla työvoiman saatavuus aiheuttaa epävarmuutta alkavalle kaudelle. Puutarhamarja-ala työllistää vuosittain noin 14 000 työntekijää, ja heistä lähes 90 prosenttia tulee ulkomailta. Tänä vuonna tilannetta vaikeuttaa kausityöhön liittyvien lupamaksujen nousu.

Lupamaksut nousivat vuoden vaihteessa

Kausityöluvan hinta on noussut tuntuvasti. Sähköinen kausityölupa maksaa nyt yli 500 euroa, kun viime vuonna hinta oli 380 euroa. Sähköisen kausitodistuksen hinta on puolestaan noussut 100 eurosta 200 euroon. Kausitodistuksella voi työskennellä Suomessa enintään 90 päivää.

Maahanmuuttoviraston mukaan maksut muuttuivat vuoden vaihteessa sisäministeriön asetuksen perusteella. Marjatiloille nousu näkyy käytännössä osana laajempaa kustannuspaineiden kasvua: myös matkustaminen ja polttoaineet ovat kallistuneet.

Närpiöläinen Maalahden Marjat tarvitsee kaudelle noin sata poimijaa. Yrittäjä Anders Lång arvioi, että työntekijöiden houkuttelu Suomeen on vaikeutunut, koska osa kausityöntekijöistä voi jäädä mieluummin Keski-Eurooppaan pienempien kulujen takia. Hänen mukaansa poimijamäärä saatetaan vielä saada kokoon, mutta epävarmuus on kasvanut.

Ulkomainen työvoima on tiloille ratkaisevaa

Alan toimijat korostavat, että ilman ulkomaista työvoimaa marjojen poiminta ei nykyisellä tuotantomäärällä onnistu. Kauhavalaisen Annin marjatarhan Arja Raatikaisen mukaan lupien kallistuminen tuli tilalle yllätyksenä tammikuussa. Hän pitää lupamaksuja korkeina suhteessa kausityösuhteiden kestoon.

Annin marjatarhalla työskentelee 35 ulkomaalaista kausityöntekijää ja kymmenen kotimaista työntekijää. Raatikaisen arvion mukaan kallistuneet luvat voivat tehdä Suomeen tulosta liian kallista osalle työntekijöistä ja sitä kautta heikentää työvoiman saatavuutta.

Kasvustot selvisivät talvesta hyvin

Satonäkymien kannalta tilanne on toistaiseksi myönteinen. Hedelmän- ja marjanviljelijäin liiton mukaan mansikat ovat selvinneet vähälumisesta talvesta odotettua paremmin. Monella paikkakunnalla kukinta on jo käynnissä harsojen alla, ja kasvustot ovat kärsineet pääosin vain vähän talvivaurioita.

Liiton toiminnanjohtaja Heidi Wirtanen arvioi, että vähäinen lumi saattoi riittää suojaamaan taimia. Pitkiltä ja kovilta pakkasjaksoilta vältyttiin, vaikka pakkaset alkoivat ennen kuin taimilla oli kunnollista lumipeitettä suojanaan.

Kasvukausi etenee liiton mukaan suunnilleen normaalikevään aikataulussa eri puolilla maata. Varhainen kevät ei ole juuri aikaistanut kautta, sillä säässä on ollut myös viileitä jaksoja. Marjatiloilla kauden onnistuminen riippuu nyt paitsi säästä myös siitä, saadaanko pellolle riittävästi poimijoita.