Antti Lindtman valittiin jatkamaan SDP:n puheenjohtajana

Antti Lindtman on valittu jatkamaan SDP:n puheenjohtajana vuosiksi 2026–2028 Tampereella järjestettävässä puoluekokouksessa. Vuodesta 2023 puoluetta johtanut Lindtman ei saanut vastaehdokkaita, ja valinnan myötä hänestä tuli kannatuskyselyissä johdossa olevan SDP:n pääministeriehdokas.

Valinta tehtiin ilman vastaehdokkaita

Lindtman kiitti puoluekokousväkeä valinnan jälkeen ja sanoi saavansa tehdä tehtävää yhdessä puolueen kanssa. Kiitospuheessaan hän kuvasi työtään rakkaudeksi Suomeen ja linjasi SDP:n asemaa suhteessa nykyhallituksen politiikkaan.

Puheenjohtajan mukaan SDP:n on oltava vahvin vastavoima hallituksen linjalle. Lindtman piti myös tiedotustilaisuuden puoluekokouksen yhteydessä ja linjasi puheessaan kolme periaatetta, joista lähdeaineistossa mainittiin vastavoiman asema nykyhallitukseen nähden.

Talouslinjassa painottuvat sopeutus ja kasvu

Lindtman nosti esiin julkisen talouden sopeutustarpeen, jonka hän arvioi olevan niin suuri, ettei mitään pääkeinoa voida sulkea pois. Hänen mukaansa seuraavalla hallituskaudella tarvitaan rakennetoimia sekä ennen kaikkea kasvua ja työllisyyttä.

Lindtmanin mukaan ensi hallituskauden talousratkaisuihin vaikuttavat erityisesti EU:n alijäämämenettelystä seuraavat vaatimukset. Hän painotti, että yksittäisiä keinoja tärkeämpää on julkisen talouden lopputulos. Hänen mukaansa tarvitaan säästöjä ja sopeutuksia, mutta niiden rinnalle myös kasvutoimia.

Velkajarrusopimuksen on nykyarvion mukaan arvioitu johtavan ensi hallituskaudella 8–11 miljardin euron sopeutukseen. Lindtmanin mukaan talouden kannalta keskeistä on myös luottamus ja varmuus, joiden hän katsoo heikentyneen nykyhallituksen politiikan seurauksena.

Maahanmuutossa painotus kotoutumiseen

Puoluekokouksen yhteydessä Lindtmanilta kysyttiin myös SDP:n maahanmuuttopoliittisista linjauksista ja siitä, hakeeko puolue mallia Tanskan sosialidemokraateilta. Lindtman torjui ajatuksen suorasta mallin ottamisesta ja sanoi, että kotoutumisessa on onnistuttava nykyistä paremmin.

Hänen mukaansa kotoutumisen ytimessä on kielen oppiminen. Se tarkoittaa sekä maahanmuuttajien velvollisuutta oppia kieltä että sitä, että kielikoulutusta on tarjolla.

Työperäisessä maahanmuutossa Lindtman sanoi pitävänsä kiinni tarveharkinnasta. Hän perusteli linjaa Suomen korkealla työttömyydellä ja totesi, että monilla aloilla on ensin pyrittävä työllistämään jo Suomessa olevia ihmisiä. Samalla hänen mukaansa Suomen on huolehdittava siitä, että maa pysyy houkuttelevana huippuosaajille.