Valtonen: Suomi on saavuttamassa Naton viiden prosentin puolustusmenotavoitteen
Ulkoministeri Elina Valtonen sanoo Suomen olevan saavuttamassa Naton vaatiman viiden prosentin puolustusmenotavoitteen. Valtonen kommentoi asiaa saapuessaan sotilasliitto Naton ulkoministerikokoukseen Helsingborgiin Ruotsiin, jossa ministerit käsittelevät Euroopan puolustuksen vahvistamista ja jäsenmaiden puolustusmenojen nostamista.
Menotavoitteella haetaan vahvempaa pelotetta
Nato-maat ovat sopineet mallista, jossa puolustusmenoja korotetaan 3,5 prosenttiin bruttokansantuotteesta ja lisäksi 1,5 prosenttia käytetään puolustukseen liittyviin menoihin. Tavoitteena on ollut saavuttaa taso kymmenessä vuodessa.
Valtosen mukaan tavoitteen toteutuminen on tärkeää kaikille Nato-maille, koska se vahvistaa pelotetta ja parantaa yhteistä puolustusta. Hänen mukaansa panostukset tukevat myös jäsenmaiden puolustusteollisuutta ja voivat vahvistaa sotilasliiton sisäisiä markkinoita.
Helsingborgin kokouksessa on tarkoitus pohjustaa Naton tulevaa Ankaran huippukokousta. Esillä ovat myös Euroopan Nato-maiden puolustusmenot sekä muun muassa Hormuzinsalmen tilanne.
Rutte ja Valtonen korostavat Euroopan vastuuta
Naton pääsihteeri Mark Rutte on todennut, että Euroopan on vahvistettava omaa puolustustaan ja vähennettävä riippuvuuttaan Yhdysvalloista. Valtonen sanoi olevansa samalla linjalla.
Yhdysvallat on ilmoittanut vähentävänsä joukkojaan Euroopassa, mutta Valtosen mukaan tarkempaa tietoa joukkojen vetäytymisestä ei vielä ole. Hän painotti samalla, ettei Yhdysvallat ole vetäytymässä Natosta, vaan on edelleen sitoutunut transatlanttiseen turvallisuuteen.
Valtonen sanoi myös toivovansa, että Ukraina nähdään lähitulevaisuudessa Naton jäsenenä. Hänen mukaansa Ukraina jakaa Naton maiden arvot. Venäjän toiminnasta puhuessaan Valtonen korosti, ettei Suomi hermostu arvaamattoman naapurin vuoksi, sillä maa on tottunut elämään Venäjän naapurina ja panostanut vahvasti omaan puolustukseensa.
Venäjän väitteet Baltian maista esille
Valtonen tuomitsi Venäjän viimeaikaisen disinformaatiokampanjan Baltian maita vastaan. Venäjä on väittänyt, että Baltian maat sallisivat ilmatilojensa käytön Venäjään kohdistuvissa droonihyökkäyksissä.
Valtonen aikoo nostaa aiheen esiin Nato-kokouksessa. Hän korosti, ettei Nato ole uhka Venäjälle, mutta Venäjä on hänen mukaansa uhka maailman rauhalle. Valtonen sanoi myös, että rauhanomaiset suhteet Venäjään edellyttäisivät kansainvälisen oikeuden noudattamista ja Venäjän joukkojen vetämistä Ukrainasta.
Jatka aiheesta Ulkomaat.
Artikkeli on laadittu tekoälyavusteisesti. Lue toimitusperiaatteemme.
