Finanssiala varoittaa Kelan pääsystä pankkitilien valvontajärjestelmään

Finanssiala vastustaa Kelan pääsyä pankki- ja maksutilien valvontajärjestelmään, koska järjestelmä on sen mukaan tarkoitettu rahanpesun, terrorismin rahoituksen ja muiden vakavien rikosten torjuntaan eikä etuuskäsittelyn yleiseksi tiedonhakukanavaksi. Järjestö katsoo, että ehdotettu käyttö voisi lisätä pankkien kuormitusta, heikentää rikostorjuntaan tarkoitettua järjestelmää ja avata liian laajan pääsyn arkaluonteisiin tilitietoihin.

Järjestelmän käyttö voisi kasvaa nopeasti

Pankki- ja maksutilien valvontajärjestelmä perustuu EU:n viidenteen rahanpesudirektiiviin. Sen tehtävä on helpottaa viranomaisten tiedonsaantia tilanteissa, joissa kyse on vakavasta rikollisuudesta.

Finanssialan johtava asiantuntija Mika Linna arvioi, että Kelan käyttö muuttaisi järjestelmän luonnetta olennaisesti. Hänen mukaansa pelkästään toimeentulotuen käsittelyssä tiliotteita pyydetään Kelan ilmoituksen mukaan noin 1,7 miljoonaa kertaa vuodessa, ja määrä on kasvussa.

Linnan mukaan uudistuksen myötä valvontajärjestelmästä tulisi ensisijainen tapa hankkia tietoja. Hän varoittaa, että kyselyjen helpottuminen voisi lisätä niiden määrää entisestään. Tällainen käyttö voisi Finanssialan mukaan ylittää järjestelmän kapasiteetin ja pankkien resurssit sekä vaikeuttaa järjestelmän käyttöä alkuperäiseen tarkoitukseensa.

Hyötyjä pidetään rajallisina

Finanssiala katsoo, että uudistuksen hyödyt jäisivät vähäisiksi suhteessa yksityisyyteen kohdistuvaan puuttumiseen. Linnan mukaan konkreettista näyttöä laajasti piiloon jäävistä väärinkäytöksistä ei ole esitetty.

Vuonna 2025 Kelan tietoon tuli noin tuhat epäiltyä väärinkäytöstä. Niitä vastaava rahamäärä oli Finanssialan esittämien tietojen mukaan yhteensä runsaat 7 miljoonaa euroa. Ilmi tulleiden epäilyjen osuus kaikista maksetuista etuuksista oli alle 0,05 prosenttia. Lisäksi vain osa epäilyistä etenee poliisin tutkittavaksi, ja niistäkin vain osa liittyy toimeentulo- ja asumistukiin.

Finanssiala huomauttaa myös, että järjestelmä kattaisi vain kotimaiset tilit. Ulkomaiset tilit ja kryptovarallisuus jäisivät sen ulkopuolelle, mikä rajaisi uudistuksen tehoa mahdollisissa vilppitapauksissa.

Perusoikeuskysymys korostuu

Kysymys ei koske vain hallinnollista tehokkuutta, vaan myös pankkisalaisuutta ja yksityiselämän suojaa. Perustuslakivaliokunta linjasi jo vuonna 2018, ettei Kelan tiedonsaantioikeus ole rahanpesudirektiivin edellyttämä tarkoitus. Valiokunnan mukaan pelkät toiminnalliset tai kustannushyödyt eivät riitä perusteeksi syvälle yksityiselämän suojaan kohdistuvalle tiedonhankinnalle ilman henkilön suostumusta.

Finanssialan mukaan tilitapahtumat voivat paljastaa hyvin yksityiskohtaista tietoa ihmisen elämästä. Siksi Kelan pääsy rikostorjuntaan tarkoitettuun valvontajärjestelmään edellyttäisi erityisen painavia perusteita.