EU pohtii neuvotteluyhteyttä Venäjälle, mutta tutkija painottaa yhteistä linjaa

Euroopan maat pohtivat, kuka voisi avata tai johtaa keskusteluyhteyttä Venäjän suuntaan Ukrainan rauhanneuvottelujen yhteydessä. Esillä on ollut useita tunnettuja nimiä, mutta Ulkopoliittisen instituutin vanhemman tutkijan Jussi Lassilan mukaan Euroopan tärkein tehtävä olisi ensin muodostaa selkeä yhteinen viesti Venäjälle.

Neuvottelijan nimi ei ratkaise kokonaisuutta

Euroopan unionin hallituksissa on arvioitu, kenellä voisi olla riittävä painoarvo välittää Venäjän ja Ukrainan rauhanneuvotteluja tai edustaa Eurooppaa mahdollisissa keskusteluissa Venäjän kanssa. Financial Timesin mukaan keskusteluissa ovat nousseet esiin muun muassa Saksan entinen liittokansleri Angela Merkel ja Euroopan keskuspankin johtaja Mario Draghi.

Ylen diplomaattilähteiden mukaan esillä on ollut myös tasavallan presidentti Alexander Stubbin nimi. Tasavallan presidentin kanslia ei kommentoinut asiaa keskiviikkona Ylelle. Mahdollisina eurooppalaisina edustajina on mainittu myös EU:n ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja Kaja Kallas sekä komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen.

Käytännössä keskustelujen vetäjältä tai välittäjäryhmältä vaadittaisiin laajaa tukea Euroopan maissa. Ylen tietojen mukaan nimitys ei etenisi ilman Saksan, Ranskan ja Britannian hyväksyntää.

Lassila: Euroopalta puuttuu yhtenäinen Venäjä-strategia

Lassilan mukaan keskustelu neuvottelukanavan avaamisesta on sinänsä tärkeää, mutta henkilökysymys ei ole olennaisin. Hänen mukaansa Euroopan suurin ongelma on se, ettei sillä ole selkeää Venäjä-strategiaa eikä yhtenäistä viestiä.

Lassilan mukaan neuvotteluihin ei pitäisi lähteä ilman yhteistä linjaa. Koska EU:n yhteisten kantojen muodostaminen voi olla hidasta, hänen mukaansa Venäjää voisi olla järkevää lähestyä niin sanotun halukkaiden koalition kautta.

Tilannetta muuttaa myös Yhdysvaltojen rooli. Donald Trumpin huomion arvioidaan olevan nyt Iranissa, mikä korostaa Euroopan vastuuta Ukrainan tukijana. Lassilan mukaan Venäjä ei ole saanut Trumpilta sellaisia mahdollisuuksia kuin se olisi odottanut. Pakotteet vaikeuttavat edelleen Venäjän toimintaa, ja maa on entistä riippuvaisempi Kiinasta.

Lassilan mukaan Euroopan tulisi samalla jatkaa Ukrainan tukemista ja vahvistaa eurooppalaista turvallisuuspolitiikkaa. Hänen mukaansa viestin Venäjälle pitäisi olla, että Venäjä tarvitsee Eurooppaa enemmän kuin Eurooppa Venäjää.