Yrityksiä hoputetaan kriisivalmiuteen: varautuminen jää liian usein puheeksi

Jyväskylässä järjestetyssä Kunnallisjohdon seminaarissa nousi keskiviikkona esiin suomalaisten yritysten kriisivalmius, jota Secapp Oy:n perustaja ja toimitusjohtaja Kari Aho piti liian heikkona. Ahon mukaan moni yritys keskustelee varautumisesta, mutta suunnitelmat ja käytännön harjoittelu jäävät usein puutteellisiksi tilanteessa, jossa turvallisuusympäristön uhat ovat kasvaneet.

Varautuminen ei saa jäädä paperille

Aho viittasi Teknologiateollisuus ry:n selvitykseen, jonka mukaan alle puolet suomalaisista organisaatioista on tehnyt minkäänlaisen varautumissuunnitelman. Hänen mukaansa ongelma ei rajoitu siihen, onko suunnitelma olemassa, vaan siihen, onko sitä koskaan testattu.

Ahon esiin nostaman selvityksen mukaan vain 20 prosenttia yrityksistä on harjoitellut suunnitelmia käytännössä. Lisäksi 75 prosenttia yrityksistä turvautuu kriisitilanteissa työkaluihin, joita ei ole varsinaisesti tarkoitettu kriisien hoitamiseen.

Aho kuvasi tilannetta niin, että varautumisesta puhutaan usein vain epävirallisissa keskusteluissa, vaikka yritysten toimintaympäristö on muuttunut. Hänen viestinsä oli, että kriisivalmius vaatii ennakkoon sovittuja toimintatapoja, harjoittelua ja sellaisia viestintä- ja johtamisvälineitä, jotka toimivat myös häiriötilanteissa.

Teknologiariippuvuus on osa riskiä

Aho nosti esiin myös suomalaisyritysten riippuvuuden suurista amerikkalaisista teknologiayhtiöistä. Hänen mukaansa yritysten olisi syytä pohtia, mitä tapahtuu, jos keskeinen pilvi- tai viestintäpalvelu joutuu kyberhyökkäyksen kohteeksi tai jos pääsy palveluihin katkeaa muusta syystä.

Hän käytti esimerkkeinä Googlen ja Microsoftin kaltaisia toimijoita ja viittasi Ranskaan maana, jossa on pyritty rakentamaan kansallisia tai eurooppalaisia rinnakkaisratkaisuja. Ahon mukaan Secappin oma tuotekehitys pidetään kotimaisissa käsissä, ja teknologinen kehitys tehdään Suomessa.

Puolustusalalla nähdään kasvunäkymiä

Seminaarissa käsiteltiin laajemmin myös puolustus- ja turvallisuusalan näkymiä. Puolustus- ja ilmailuteollisuus PIA ry:n hallituksen puheenjohtaja Esa Rautalinko kuvasi Nato-maiden puolustusinvestointeihin kertynyttä korjausvelkaa ja arvioi, että aiempien vuosikymmenten vähäisempi panostus näkyy nykyisessä tilanteessa.

Samaan aikaan eri puolilla Suomea turvallisuus- ja puolustusalan yritykset hakevat kasvua myös kansainvälisiltä markkinoilta. Esimerkiksi Mikkelin seudulla Savo Defence -verkosto on pyrkinyt auttamaan pk-yrityksiä suuremmille markkinoille. Alalla nähdään kysyntää tuotteille ja palveluille, jotka liittyvät muun muassa väestönsuojeluun, pelastustoimeen sekä kemiallisten, biologisten ja säteilyuhkien mittaamiseen.

Yritysten näkökulmasta seminaarin keskeinen viesti oli, että turvallisuus ei ole vain puolustusteollisuuden kysymys. Kriiseihin varautuminen koskee myös tavallisia organisaatioita, joiden toiminta voi riippua viestinnästä, tietojärjestelmistä ja ulkopuolisista palveluntarjoajista.