Väitteet nostavat Ahmadinejadin yllättävään rooliin Iran-suunnitelmissa

Yhdysvaltojen ja Israelin kerrotaan tunnistaneen Iranin entisen presidentin Mahmoud Ahmadinejadin henkilöksi, jonka ne olisivat halunneet johtavan Irania Teheranin hallinnon mahdollisen romahduksen jälkeen. Väitteiden mukaan suunnitelma liittyi iskuun turvallisuuskohteeseen, jonka tarkoituksena oli vapauttaa Ahmadinejad kotiarestista. Hanke näyttää kuitenkin kariutuneen heti alkuvaiheessa, sillä iskuissa kuoli vartijoita ja Ahmadinejad haavoittui.

Entinen presidentti yllättävässä asetelmassa

Ahmadinejad johti Irania vuosina, jolloin hän tuli tunnetuksi populistisesta tyylistään, länsivastaisuudestaan ja Israelia jyrkästi vastustaneesta retoriikastaan. Siksi väite siitä, että Yhdysvallat ja Israel olisivat nähneet hänet mahdollisena hallinnonvaihdon johtohahmona, on poliittisesti poikkeuksellinen.

Taustalla kerrotaan olleen Ahmadinejadin välirikko Teheranin nykyisen valtakoneiston kanssa. Entinen presidentti oli ajautunut sivuun vallasta, ja hänen asemansa oli heikentynyt niin paljon, että häntä kuvataan olleen kotiarestissa. Raportoidun suunnitelman mukaan Israelin iskut turvallisuusasemaan olisivat avanneet tien hänen vapauttamiselleen ja nostamiselleen näkyvään rooliin.

Suunnitelma epäonnistui väitteiden mukaan nopeasti. Iskujen kerrotaan tapahtuneen sodan ensimmäisenä päivänä 28. helmikuuta. Vartijoita kuoli, Ahmadinejad loukkaantui, ja iranilaismediassa hänen kerrottiin aluksi jopa kuolleen. Myöhemmin hänen sanotaan kadonneen julkisuudesta, eikä hänen olinpaikkaansa tiedetä.

Populismi yhdisti, politiikka erotti

Ahmadinejadin mahdollinen valinta on herättänyt kysymyksiä myös siksi, että hän on pitkään ollut lännen näkökulmasta hyvin kiistanalainen hahmo. Hänen poliittinen tyylinsä rakentui voimakkaiden puheiden, vastakkainasettelun ja kansaan vetoavan esiintymisen varaan.

Vertailuja on tehty myös Donald Trumpiin. Molempien on katsottu hyödyntäneen populistista viestintää ja suoraa, otsikoihin sopivaa poliittista tyyliä. Samalla molempien poliittiseen historiaan liittyy kiistoja vaalituloksista: Ahmadinejadin vuoden 2009 vaalivoittoa pidettiin laajasti epäselvänä, kun taas Trump pyrki kumoamaan Joe Bidenin voiton vuoden 2020 presidentinvaaleissa.

Iranin sisäpolitiikan kannalta väitteet korostavat sitä, miten vaikeasti ennakoitavia hallinnonvaihtoon liittyvät ulkopuoliset suunnitelmat voivat olla. Ahmadinejad oli entinen vallankäyttäjä, mutta myös jakava ja nykyjohdon kanssa riitautunut poliitikko. Juuri tämä yhdistelmä näyttää tehneen hänestä sekä mahdollisen työkalun että epävarman valinnan.