Purra esitti kahdenlaisten kuntien mallia yrittäjille ja kuntaväelle

Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) sanoi keskiviikkona Jyväskylässä, että Suomen talouden nousu rakentuu paikallisella tasolla yrittäjien, kuntapäättäjien ja viranhaltijoiden työn kautta. Purra puhui Suomen Yrittäjien Kunnallisjohdon seminaarissa, joka kokosi yhteen 1 200 yrittäjää, kuntapäättäjää ja kuntien virkahenkilöä.

Kuntien tehtävät kasvun perustana

Purran mukaan talouskasvu ja innovaatiot eivät synny tyhjiössä, vaan kuntien arjen ratkaisuista. Hän nosti esiin koulutuksen, työllisyyden hoidon ja kaavoituksen tehtävinä, joiden kautta kunnat voivat vaikuttaa elinvoimaan ja yritysten mahdollisuuksiin toimia.

Ministeri painotti erityisesti osaamisen merkitystä. Hänen mukaansa kunnan tärkeimpiin elinvoimatekoihin kuuluu varmistaa, että peruskoulusta ja toiselta asteelta valmistuu osaavia nuoria. Purra liitti tähän myös sen, että nuorilla olisi aito ymmärrys yrittäjyydestä ja työelämän muuttuvista tarpeista.

Purra korosti puheessaan myös sujuvaa kaavoitusta ja nopeita lupaprosesseja. Hänen mukaansa kasvua jarrutetaan itse, jos kaavoitus takkuaa tai investoinnit seisovat vuosia valituskierteissä. Purran viesti oli, että kuntien perustehtävien tehokas hoitaminen ratkaisee viime kädessä paljon siitä, muuttuuko talouden uusi nousu arjessa näkyväksi.

Kuntarakenne puntarissa

Puheessaan Purra sanoi, että kuntien on otettava elinvoiman kehittäminen tosissaan ja oltava kehityksen kärjessä. Samalla hän arvioi, ettei nykyistä kuntarakennetta tehtävineen ja velvoitteineen voida ylläpitää sellaisenaan nykyisessä väestöllisessä ja taloudellisessa tilanteessa.

Purra korosti, ettei hän kannata pakkoliitoksia, koska ne eivät hänen mukaansa ole aiemminkaan tuottaneet hyvää. Hän kertoi kuitenkin toivovansa parlamentaariselta ryhmältä luovia ajatuksia kuntakentän tulevaisuudesta ja puolueilta realiteetteihin perustuvia visioita.

Yhtenä hahmotelmana Purra esitti mallin, jossa olisi vahvoja ydinkuntia tietyillä velvollisuuksilla ja niiden ympärillä asukkaille tärkeitä identiteettikuntia. Näiltä identiteettikunnilta ei hänen mallissaan vaadittaisi samoja velvoitteita kuin ydinkunnilta.

Purra viittasi puheessaan myös Jyväskylän malliin esimerkkinä siitä, miten haasteita voidaan kääntää voitoiksi. Lähdeaineiston perusteella mallin tarkempi sisältö ei kuitenkaan käy ilmi.