Hämeenlinna, Kauhava ja Utajärvi nousivat yrittäjien kuntabarometrin kärkeen

Yrittäjien kuntabarometri on jälleen kartoittanut, miten yrittäjät arvioivat oman kuntansa yrittäjämyönteisyyttä ja elinkeinopolitiikan kehitystä. Taloustutkimuksen toteuttamaan kyselyyn vastasi Suomen Yrittäjien mukaan ennätyksellisesti lähes 12 000 yrittäjää, ja tulokset julkaistiin keskiviikkona Kunnallisjohdon seminaarissa Jyväskylässä.

Hämeenlinna kärjessä suurissa kunnissa

Yli 50 000 asukkaan kuntien vertailussa parhaaksi paikaksi yrittää arvioitiin Hämeenlinna. Toiseksi sijoittui Kotka ja kolmanneksi Jyväskylä.

Keskikokoisten, 10 000–50 000 asukkaan kuntien ykköseksi nousi Kauhava. Sen jälkeen tulivat Kempele ja Nokia. Alle 10 000 asukkaan kunnissa kärkeen sijoittui Utajärvi, toiseksi Karstula ja kolmanneksi Vehmaa.

Kuntabarometri tehdään joka toinen vuosi. Sen tarkoituksena on mitata, miten yrittäjät kokevat kuntien onnistuneen elinkeinopolitiikassa ja yritysten toimintaedellytysten huomioimisessa.

Yrityslähtöisyys korostuu päätöksenteossa

Kyselyn perusteella kunnan päätöksenteon yrityslähtöisyys on yrittäjille edelleen elinkeinopolitiikan tärkein osa-alue. Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Petri Salminen korostaa, että kuntien ja yrittäjien välisen yhteyden täytyy toimia sujuvasti.

Salminen sanoo, että yritykset ovat kunnille keskeisiä elinvoiman, palvelujen ja työllisyyden kannalta. Hänen mukaansa parempia palveluja ja investointirohkeutta syntyy, kun viranhaltijat ja päättäjät ymmärtävät yrittäjien arkea ja tarpeita. Hän pitää erityisen tärkeänä keskustelua yritysten kanssa jo päätösten valmisteluvaiheessa.

Kyselyssä vain 28 prosenttia vastaajista arvioi, että päätösten yritysvaikutukset otetaan päätöksenteossa huomioon erittäin hyvin tai hyvin. Salmisen mukaan kunnissa voitaisiin vahvistaa vuoropuhelua esimerkiksi yritysvaikutusten arvioinnilla sekä paikallisyhdistyksen ja kunnan välisellä elinvoimalupauksella.

Työllisyyspolitiikka sai varovaisen arvion

Kuntabarometrissa arvioitiin ensimmäistä kertaa työllisyyspolitiikan onnistumista sen jälkeen, kun työllisyyspalvelut siirtyivät kuntien ja työllisyysalueiden vastuulle. Vastaajista 27 prosenttia katsoi työllisyyspolitiikan onnistuneen hyvin tai erittäin hyvin.

Salmisen mukaan tulokset viittaavat siihen, että uudistus ei ole vielä vastannut yritysten odotuksiin. Hän pitää asiaa huolestuttavana, koska toimivat työllisyyspalvelut vaikuttavat yritysten kasvuun, osaavan työvoiman saatavuuteen ja investointihalukkuuteen.