Arkistolöytö valottaa Huittisten vuoden 1875 joukkosurman taustoja
Turun hovioikeuden arkistosta löytynyt asiakirja tuo lisää tietoa Huittisissa kesäkuussa 1875 tapahtuneesta joukkosurmasta, jossa Heikki Antinpoika Kempe tappoi viisi ihmistä Vähätryykärin torpassa Sammun kylässä ja haavoitti vakavasti yhtä henkilöä. Uusi arkistolöytö täydentää kuvaa tapauksesta, joka jäi aikanaan oikeudessa ilman rangaistustuomiota syyntakeettomuuden vuoksi.
Hovioikeuden päätös löytyi arkistosta
Viitoismurhaa käsiteltiin pari kuukautta teon jälkeen Huittisten välikäräjillä. Käräjillä Heikki Antinpoika todettiin ajan kielenkäytön mukaisesti mielipuoleksi tai houruksi, eikä häntä tuomittu rangaistukseen.
Asia lähetettiin vielä Turun hovioikeuden arvioitavaksi. Nyt löytyneen lyhyen päätöksen mukaan hovioikeus oli samalla kannalla: vangittua Heikki Antinpoikaa pidettiin asiakirjassa sanalla ”afvita”, eli mielipuolena, eikä häntä voitu tuomita rangaistukseen teosta.
Tapaus on noussut uudelleen esiin, kun arkistoista on saatu lisää asiakirjoja 150 vuoden takaisesta hirmuteosta. Samalla myös Heikki Antinpojan elämästä on koottu uusia tietoja sukusivustoille, ja tapahtuma on saanut oman Wikipedia-artikkelin.
Kirkonkirjat kertovat raskaasta elämästä
Vuonna 1834 syntyneen Heikki Antinpoika Kempen elämästä piirtyy kirkonkirjojen perusteella traaginen kuva. Hänen vanhempansa kuolivat 1850-luvulla, minkä jälkeen hän työskenteli renkinä Huittisissa.
Kesällä 1862 hän meni naimisiin Johanna Kallentyttären kanssa. Pariskunta menetti esikoislapsensa tämän ollessa puolivuotias. Vuonna 1868 perhettä kohtasi uusi isku, kun Johanna-vaimo ja kolmivuotias Fredrik kuolivat sairauksiin.
Kirkonkirjoihin ilmestyi myöhemmin Heikki Antinpojan kohdalle merkintä ”inte vetande”, eli vailla ymmärrystä. Aikalaislehdissä kerrottiin surmien jälkeen, että hän oli ollut hoidettavana Sammun kylän torpassa jo viiden vuoden ajan. Hoito tarkoitti lähdetietojen mukaan sitä, että häntä pidettiin kahleilla kytkettynä seinään.
Paluu Huittisiin ja kuolema Sammun kylässä
Hovioikeuskäsittelyn jälkeen Heikki Antinpoika palautettiin kirkonkirjojen mukaan takaisin Huittisiin. Hän kuoli toukokuussa 1879 samassa Sammun kylässä, jossa surmat olivat tapahtuneet nelisen vuotta aiemmin.
Kuolinsyyksi kirjattiin sana ”oangifven”, eli määrittelemätön. Uudet arkistotiedot eivät muuta teon lopputulosta, mutta ne tarkentavat kuvaa siitä, miten 1800-luvun oikeus ja paikallisyhteisö käsittelivät vakavasti mielenterveysongelmaisen ihmisen tekemää poikkeuksellisen väkivaltaista rikosta.
Jatka aiheesta Kotimaa.
Artikkeli on laadittu tekoälyavusteisesti. Lue toimitusperiaatteemme.

