Vantaalle suunnitellaan suurta laitosta, joka lajittelisi kotien sekajätettä ennen polttoa

Vantaan Energia suunnittelee Vantaalle suurta jätelaitosta, joka erottaisi kierrätyskelpoisia materiaaleja kotien sekajätteestä ennen jätteen polttamista. Laitoksen arvioidaan pystyvän käsittelemään noin kolmasosan koko Suomen sekajätteestä, ja sen tavoitteena olisi vähentää erityisesti muovin päätymistä polttoon.

Roskapussit avattaisiin koneellisesti

Suunniteltu laitos rakennettaisiin Vantaan Energian jätevoimalan tontille Långmåssebergeniin. Sinne tehtäisiin halli, jossa roskapussit revittäisiin auki ja niiden sisältö kulkisi kuljettimien, seulojen ja murskainten kautta. Robotiikka erottaisi jätteestä haluttuja materiaaleja.

Alkuvaiheessa talteen otettaisiin etenkin muoveja ja metalleja. Myöhemmin joukosta voitaisiin erotella myös muuta kierrätyskelpoista jätettä, kuten tekstiilejä ja pahveja. Käytännössä esimerkiksi ketsuppipurkit, shampoopullot ja säilykepurkit voisivat jäädä talteen sen sijaan, että ne päätyisivät polttoon.

Nykyisin Vantaan Energian voimalassa poltetaan sekajätettä, jonka mukana palaa myös materiaaleja, joita voitaisiin käyttää uudelleen raaka-aineina. Erityisesti pakkausmuovia päätyy kodeista yhä paljon sekajätepussiin.

Kierrätyksen puutteilla on hintansa

Suomen pakkausmuovin lajittelu on eurooppalaisittain heikolla tasolla. Kierrättämättömän muovin määrä vaikuttaa myös Suomen EU-maksuihin: noin 90 miljoonan euron osuus vuotuisesta jäsenmaksusta perustuu tähän. Suunniteltu laitos voisi tuoda valtiolle arviolta 10–30 miljoonan euron vuotuiset säästöt kyseisestä maksusta.

Hanke olisi kallis, sillä laitoksen hinnaksi arvioidaan noin 60 miljoonaa euroa. Se voisi kuitenkin tuoda Vantaan Energialle myös tuloja esimerkiksi talteen otettujen metallien myynnistä. Myöhemmin tuloja voisi syntyä myös jätemuovin kaupasta. Lisäksi muovin väheneminen poltettavan sekajätteen joukossa voisi pienentää yhtiön päästöoikeuskuluja miljoonilla euroilla.

Vantaan Energian liiketoimintajohtaja Kalle Patomeri perustelee koneellista lajittelua sillä, etteivät suomalaiset lajittele jätteitään täydellisesti. Laitos ei kuitenkaan poistaisi kotien oman lajittelun tarvetta, sillä kotona eritelty jäte on puhtaampaa kuin sekajätteestä jälkikäteen eroteltu materiaali.

Rakentamispäätös voi syntyä ensi vuonna. Jos hanke etenee, laitos olisi käytössä aikaisintaan vuonna 2029. Suomessa ei ole tällä hetkellä toista vastaavaa laitosta samassa mittakaavassa, vaikka Lahdessa toimii pienempi sekajätettä lajitteleva laitos.