Timo Mehtälä vastustaa turvepeltojen ennallistamista, ja taustalla on myös oma maatila

Keskustan ensimmäisen kauden kansanedustaja ja maanviljelijä Timo Mehtälä vastustaa jyrkästi turvepeltojen ennallistamista sekä muita niiden viljelyä rajoittavia toimia. Aihe on hänelle myös omakohtainen, sillä hänen perhetilansa sijaitsee Pohjois-Pohjanmaan Haapavedellä, keskeisellä turvepeltoalueella, ja noin puolet tilan pelloista on entistä suota.

Tutkijoiden mukaan päästövaikutus on suuri

Pelloksi muutetut suot ovat Luonnonvarakeskuksen ja Ilmatieteen laitoksen arvioiden mukaan suuri päästölähde. Niistä tulee yli puolet maatalouden kaikista päästöistä, vaikka turvepeltoja on vain noin kymmenesosa kaikista pelloista.

Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Heikki Lehtonen arvioi, ettei Suomessa ole tuntunut olevan tahtoa puuttua turvepeltojen päästöihin. Hänen mukaansa päästöt eivät ole lähteneet laskuun, vaikka sekä ilmasto- että monimuotoisuustavoitteet kannustaisivat vähentämään turvepeltojen määrää. Lehtonen kuvasi tilannetta paikoin jopa voimakkaaksi jarruttamiseksi.

Mehtälä on yksi turvepeltojen ennallistamisen näkyvimmistä vastustajista. Hän katsoo, että tutkijat ovat levittäneet turvepelloista väärää tai puutteellista tietoa, ja pitää kansanedustajan tehtävänään oikaista sitä, mitä hän näkee suomalaisten väärinkäsityksinä.

Mehtälä kiistää arviot päästöistä

Mehtälän mukaan väitteet turvepeltojen suuresta päästövaikutuksesta ovat virheellisiä. Hän on esittänyt, että aktiivisessa viljelyssä olevien ja tehokkaasti nurmea tuottavien turvepeltojen päästöt ovat käytännössä nolla tai että pellot voivat olla hiilinieluja.

Tälle väitteelle ei lähdeaineiston mukaan löydy vahvistusta. Mehtälä on perustellut näkemystään muun muassa Suomen ja Ruotsin maaperän hiilitaselaskelmien eroilla sekä Ilmatieteen laitoksen tuoreella tutkimuksella. Ilmatieteen laitokselta on kuitenkin täsmennetty, ettei kyseinen tutkimus käsitellyt turvepeltojen päästöjä vaan kasvillisuuden maaperään sitomaa hiiltä.

Täsmennyksen mukaan tutkimus ei kumoa käsitystä siitä, että turvepellot ovat päästölähde, koska niiden maaperäpäästöt ovat suuret. Mehtälän omalla tilalla kysymys ei ole vain poliittinen: hänen ja hänen vaimonsa 1980-luvulla perustama karjatila laajeni voimakkaasti 2010-luvulla, kun siihen hankittiin valtion turveyhtiö Vapolta noin 500 hehtaaria entisiä alueita. Jos tilan pellot määritellään turvepelloiksi, tila on lähdeaineiston mukaan luultavasti Suomen suurimpia turvepeltojen omistajia.