Putinin Kiinan-vierailuun ladataan suuria talousodotuksia

Venäjän presidentti Vladimir Putin aloittaa kaksipäiväisen valtiovierailun Kiinassa aikana, jolloin Venäjän talousnäkymät ovat heikentyneet ja maan riippuvuus Kiinasta on kasvanut länsimaiden pakotteiden seurauksena. Pekingissä Putinin on määrä tavata Kiinan johtaja Xi Jinping, ja keskustelujen uskotaan painottuvan kauppaan, energiaan ja Venäjän talouden tukemiseen.

Talouspaineet varjostavat vierailua

Venäjän hallitus on myöntänyt maan talouden taantuvan. Hallituksen mukaan vaikeita aikoja on edessä ainakin kaksi vuotta. Myös Venäjän keskuspankin arviot kertovat hidastumisesta: talouskasvu tyrehtyi vuoden kolmen ensimmäisen kuukauden aikana 0,5 prosentin taantumaksi, ja koko vuoden kasvuksi ennustetaan vain 0,4 prosenttia.

Putin on pyrkinyt esiintymään luottavaisena. Hänen mukaansa hallituksen vuoden alussa aloittama talouskuuri on jo kääntänyt suuntaa parempaan. Kaikki arviot eivät kuitenkaan tue näin myönteistä kuvaa, ja siksi Kiinan-vierailuun kohdistuu Moskovassa suuria odotuksia.

Kiinan merkitys Venäjälle on kasvanut voimakkaasti sen jälkeen, kun EU ja Yhdysvallat asettivat Venäjälle pakotteita. Kauppasuhde on silti epätasapainoinen: Venäjän osuus Kiinan ulkomaankaupasta on noin neljä prosenttia, kun taas Kiinan osuus Venäjän kokonaistuonnista on yli kolmannes ja viennistä yli neljännes.

Energia on neuvottelujen ytimessä

Yksi keskeinen aihe on vuosia suunnitteilla ollut Siperia 2 -maakaasuputki. Toteutuessaan putki siirtäisi Venäjän maakaasuvientiä aiemmilta Euroopan-reiteiltä Mongolian kautta Kiinaan. Putin on viitannut suuriin odotuksiin jo ennen matkaa ja puhunut merkittävästä kauppasopimuksesta sekä huomattavasta askeleesta maakaasu- ja öljysektorilla.

Putinin ja Xin tapaamisilla on ollut aiemminkin laajempaa merkitystä Euroopan turvallisuudelle. Helmikuussa 2022 johtajat tapasivat ennen Venäjän hyökkäyssodan alkua Ukrainassa. Myös Putinin edellisen Kiinan-matkan jälkeen Venäjä aloitti laajoja ilmaiskuja Ukrainaan.

Tällä kertaa keskusteluja hallinnee ennen kaikkea talous. Venäjä hakee Kiinalta markkinoita, investointeja ja poliittista selkänojaa tilanteessa, jossa sen liikkumatila lännessä on kaventunut. Pekingille Venäjä on energian ja raaka-aineiden toimittaja, mutta kauppalukujen perusteella Kiina on suhteessa huomattavasti vahvemmassa neuvotteluasemassa.