Perheneuvoloiden asema voi muuttua sosiaalihuollon uudistuksessa
Hallituksen valmistelema sosiaalihuollon uudistus voi muuttaa perheneuvoloiden asemaa merkittävästi, jos kasvatus- ja perheneuvonnan tarjoaminen ei olisi jatkossa enää hyvinvointialueille pakollista. Muutoksen toteutuessa alueet saisivat nykyistä enemmän päätösvaltaa siihen, millaisia lapsiperheiden palveluja ne järjestävät.
Pakollisuudesta alueelliseen harkintaan
Nykyisin kasvatus- ja perheneuvonta kuuluu palveluihin, joiden kautta perheet voivat saada tukea esimerkiksi vanhemmuuteen, lapsen käyttäytymiseen, pelkoihin, ahdistukseen, erotilanteisiin ja yhteisvanhemmuuteen liittyvissä kysymyksissä. Perheneuvolat ovat yksi tunnetuimmista tavoista järjestää tätä palvelua.
Arviolta noin 50 000 perhettä käyttää vuosittain kasvatus- ja perheneuvonnan palveluja. Perheet voivat hakeutua perheneuvolaan myös itse ilman lähetettä, mikä tekee palvelusta monille matalan kynnyksen tuen.
Pääkaupunkiseudulla perheneuvolan sosiaalityöntekijänä työskentelevä Maria Wahlstedt pelkää, että lakisääteisyyden poistuminen voisi heikentää varhaista tukea. Hänen mukaansa riskinä on, että säästöpaineiden alla hyvinvointialueet voivat luopua juuri sellaisista palveluista, joihin perheet hakeutuvat ennen ongelmien kärjistymistä.
Uutta lapsiperhepalvelua vasta kehitetään
Lakimuutoksen valmistelussa tavoitteena on siirtyä nykyisestä palveluvalikosta kohti kokonaisvaltaisempaa lapsiperhepalvelua. Sosiaali- ja terveysministeriön erityisasiantuntija Heta Kulla-Mykkäsen mukaan tarkoituksena on rakentaa palvelu, joka vastaisi aiempaa paremmin lasten ja perheiden tuen tarpeisiin.
Uuden mallin kehittäminen on kuitenkin vasta alkuvaiheessa. Siihen olisi tarkoitus koota palveluja, joiden kaltaisia on tähän asti toteutettu muun muassa perhetyössä, kasvatus- ja perheneuvonnassa, tehostetussa perhetyössä sekä kotiin vietävässä perhekuntoutuksessa.
Keskeinen muutos olisi se, että hyvinvointialueet voisivat päättää aiempaa vapaammin palvelujen sisällöstä ja toteuttamistavasta. Tämä voi lisätä paikallista joustoa, mutta samalla se herättää kysymyksen siitä, säilyykö perheillä yhdenvertainen pääsy matalan kynnyksen tukeen eri puolilla maata.
Wahlstedt toimii myös Talentian Kasvatus- ja perheneuvonnan sosiaalityöntekijöiden yhdistys Kapene ry:n puheenjohtajana. Hänen mukaansa esitys on herättänyt alalla laajaa huolta, koska perheneuvoloiden työssä tuetaan usein koko perhettä ja vahvistetaan lapsiperheiden omia voimavaroja jo varhaisessa vaiheessa.
Jatka aiheesta Kotimaa.
Artikkeli on laadittu tekoälyavusteisesti. Lue toimitusperiaatteemme.
