Asiantuntija: Etätyö muutti työelämän valtasuhteita ja haastoi johtamisen

Työtehoseuran toimitusjohtajan Teemu Hassisen mukaan etätyö on muuttanut työelämän valtasuhteita tavalla, jota ei vielä täysin ymmärretä. Hassinen arvioi, että johtajat kokevat menettäneensä otetta työntekijöistä, kun työ ei enää tapahdu yhtä näkyvästi toimistolla. Samalla hän kytkee keskustelun Suomen pitkään jatkuneeseen tuottavuusongelmaan ja osaamisen nopeaan vanhenemiseen.

Etätyö nosti esiin johtamisen rajat

Hassinen tekee väitöskirjaa 2020-luvun työelämässä tapahtuneesta valtasiirtymästä. Hänen tutkimuksensa oletuksena on, että viimeisten viiden tai kuuden vuoden aikana valtaa on siirtynyt työnantajilta työntekijöille.

Taustalla on useita muutoksia: kilpailu osaajista, nuorempien sukupolvien erilainen suhtautuminen työhön, työn aika- ja paikkasidonnaisuuden väheneminen sekä teknologinen kehitys. Hassisen mukaan etätyö nousee tässä kokemuksessa erityisen vahvasti esiin.

Hän kuitenkin korostaa, että tutkimus on vielä kesken. Kyse voi olla todellisen vallan siirtymisen sijaan myös siitä, että johtajien hallinnan tunne on muuttunut. Kun työntekijät eivät ole fyysisesti näkyvillä, johdolle voi syntyä epävarmuutta siitä, miten tehokkaasti työtä tehdään.

Hassisen mukaan tämä kertoo myös siitä, ettei johtaminen ole kaikilta osin sopeutunut etä- ja hybridityöhön. Johto ja työntekijät arvioivat etätyön vaikutuksia eri tavoin: työntekijät näkevät sen usein tuottavuutta lisäävänä, kun taas johto suhtautuu vaikutuksiin varovaisemmin.

Tuottavuus kytkeytyy osaamiseen

Hassinen ei pidä etätyötä yksiselitteisenä ratkaisuna tai ongelmana. Hänen mukaansa ahkera työntekijä toimii ahkerasti sekä työpaikalla että etänä, mutta alisuoriutuminen voi etätyössä jäädä helpommin piiloon. Hänen mukaansa tämäkin on tunnistettava työelämän muutoksessa.

Laajempi huoli liittyy Suomen tuottavuuskehitykseen. Hassisen mukaan työn tuottavuus ei ole kasvanut lähes kahteen vuosikymmeneen, ja vuoden 2008 talouskriisi pysäytti kasvun. TTS:n syksyn tuottavuusbarometrissa yritykset pitivät suurimpana esteenä osaamisen nopeaa vanhentumista.

Hassisen mukaan yrityksillä on pulaa osaamisesta, joka vastaisi nykyisen työelämän tarpeisiin. Hän katsoo, että täsmäkoulutukselle ja uudelleenkouluttautumiselle olisi tarvetta, jotta työntekijöiden osaaminen pysyisi ajan tasalla ja yritykset voisivat vahvistaa kilpailukykyään.

Tässä valossa Hassinen pitää aikuiskoulutustuen lakkauttamista virheenä. Hänen mukaansa päätös vähensi aikuisten mahdollisuuksia kouluttautua ja ylläpitää työmarkkinakelpoisuuttaan tilanteessa, jossa osaamisen päivittäminen on yksi tuottavuuden keskeisistä kysymyksistä.