Afganistanin nälkäkriisi ajaa perheitä epätoivoisiin valintoihin

Afganistanissa kolme neljästä ihmisestä ei pysty kattamaan perustarpeitaan YK:n arvion mukaan, ja maan nälkäkriisi näkyy erityisen rajuna Ghorin maakunnassa, jossa työtä etsivät isät kertovat perheidensä jäävän ilman ruokaa useiksi päiviksi. Työttömyys, heikentynyt terveydenhuolto ja avun väheneminen ovat syventäneet tilannetta, jossa miljoonat ihmiset elävät aivan nälänhädän rajalla.

Työtä odotetaan aamunkoitteessa

Ghorin maakunnan pääkaupungissa Chaghcharanissa sadat miehet kokoontuvat aamun sarastaessa pölyiselle aukiolle ja tienvarsille odottamaan satunnaista työtä. Päivän mahdollinen palkka ratkaisee, saavatko heidän perheensä ruokaa.

Työtä ei kuitenkaan riitä kaikille. 45-vuotias Juma Khan kertoo löytäneensä kuuden viikon aikana vain kolmeksi päiväksi töitä. Päiväpalkka oli 150–200 afgaania, eli vain muutamia euroja. Hänen mukaansa lapset ovat menneet nukkumaan nälkäisinä useana yönä peräkkäin, ja perhe on joutunut pyytämään naapurilta rahaa jauhojen ostamiseen.

Toinen mies, Rabani, kertoo saaneensa puhelun, jossa hänelle sanottiin lasten olleen kaksi päivää syömättä. Hän kuvaa tilannetta niin musertavaksi, että epätoivoiset ajatukset kävivät mielessä, mutta perheen elättäminen pakotti jatkamaan työn etsimistä.

Avun väheneminen syventää kriisiä

Afganistanissa arvioidaan olevan 4,7 miljoonaa ihmistä yhden askeleen päässä nälänhädästä. Se on yli kymmenesosa maan väestöstä. Ghor kuuluu pahiten kärsiviin alueisiin, ja siellä monien perheiden selviytyminen riippuu satunnaisista päivätöistä, naapuriavusta ja vähäisestä tuesta.

Kriisin rajuudesta kertoo myös Abdul Rashid Azimin tilanne. Hän esittelee kotonaan seitsemänvuotiaat kaksostyttärensä Roqian ja Rohilan ja sanoo olevansa velkainen, köyhä ja avuton. Hän kuvaa harkitsevansa lastensa myymistä, koska ei näe muuta keinoa selviytyä.

Tällaiset kertomukset kuvaavat, miten nälkäkriisi ei ole vain tilastoja vaan päivittäisiä valintoja ruoan, työn ja perheen turvallisuuden välillä. Kun työpaikkoja on vähän ja aiemmin miljoonia auttanut apu on kutistunut murto-osaan entisestä, perheiden liikkumavara on monin paikoin kadonnut lähes kokonaan.