Trumpin Kiina-linja sivuuttaa ihmisoikeudet aiempaa selvemmin

Donald Trumpin tapa käsitellä Kiinan ihmisoikeuskysymyksiä merkitsee selvää muutosta Yhdysvaltain aiempaan diplomatiaan verrattuna. Ennen lähtöään Pekingiin Trumpilta kysyttiin, aikooko hän ottaa esiin Hongkongissa vangitun demokratia-aktivisti Jimmy Lain tapauksen Kiinan presidentin kanssa. Trump vastasi nostavansa asian esiin, mutta vertasi sitä samalla hypoteettiseen kysymykseen entisen FBI-johtajan James B. Comeyn mahdollisesta vapauttamisesta.

Ihmisoikeudet jääneet sivuun

Trumpin kommentit kuvaavat laajempaa muutosta Yhdysvaltain ja Kiinan välisessä vuoropuhelussa. Lähdeaineiston mukaan ihmisoikeudet ovat nykyisessä keskustelussa lähes kokonaan poissa, mikä poikkeaa aiempien presidenttien tavasta käyttää huippuvierailuja myös arvo- ja oikeuskysymysten esiin nostamiseen.

Jimmy Lai on Hongkongissa vangittu demokratiaa kannattava aktivisti. Hänen tapauksensa on yksi tunnetuimmista esimerkeistä siitä, miten Kiinan ja Hongkongin viranomaiset ovat kohdelleet demokratialiikettä. Trumpin vastaus ei kuitenkaan viitannut siihen, että tapaus olisi hänen Kiina-agendansa keskiössä.

Muutos liittyy myös laajempaan arvioon Yhdysvaltain politiikan suunnasta Trumpin kaudella. Lähdeaineistossa todetaan, että hänen hallintonsa on samaan aikaan kohdistanut painetta kansalaisvapauksiin kotimaassa muun muassa maahanmuuttoratsioiden, sukupuoleen liittyvän terveydenhuollon rajoitusten ja kansalaisoikeusjärjestöjen rahoitusleikkausten kautta.

Aiemmat presidentit toimivat toisin

Yhdysvaltain aiemmat presidentit ovat käyttäneet Kiinan-vierailujaan näkyvästi ihmisoikeusviestintään. George W. Bush osallistui Pekingissä vuonna 2008 sunnuntaiseen jumalanpalvelukseen korostaakseen uskonnonvapauden merkitystä Kiinassa. Barack Obama puolestaan kehotti valtiovierailullaan seuraavana vuonna Kiinan silloista presidenttiä Hu Jintaota avaamaan uudelleen keskustelut Tiibetin maanpaossa elävän hengellisen johtajan dalai-laman kanssa.

Kiinan asema on samalla vahvistunut kansainvälisesti. Entinen ihmisoikeusasianajaja Ren Quanniu arvioi, että Kiinan kommunistinen puolue vaikuttaa nykyisin olevan immuuni niin sanotuille tuomioille ja kansainvälisen yhteisön paineelle.

Georgetownin yliopiston Center for Asian Law -keskuksen johtaja Thomas Kellogg sanoi kuulleensa useilta kiinalaisilta aktivisteilta, että heidän tapauksensa esiin nostamisella on ollut merkitystä. Vaikutus voi hänen mukaansa näkyä esimerkiksi vankilaolojen paranemisena tai muuna helpotuksena yksittäisen vangin tilanteessa.

Trumpin linja näyttää siten siirtävän painopistettä pois perinteisestä ihmisoikeusdiplomatiasta. Samalla se kertoo sekä Yhdysvaltain sisäisestä muutoksesta että Kiinan kasvaneesta varmuudesta kansainvälisellä näyttämöllä.