Äärivasemmiston uhasta nousi kiista Suomessa, mutta Euroopan arviot painottavat muita uhkia

Suomessa on keskusteltu äärivasemmiston ja anarkistisen ekstremismin muodostamasta uhasta sen jälkeen, kun kansanedustaja Anna Kontula kanteli oikeuskanslerille sisäministeriön toiminnasta sisäisen turvallisuuden selonteon valiokuntakäsittelyssä. Kontulan mukaan käsittelyssä esitettiin arvio, jossa äärivasemmistolainen ja anarkistinen ekstremismi nimettiin merkittäväksi väkivaltauhaksi Suomessa, mutta väitteelle ei hänen mukaansa esitetty päteviä lähteitä.

Uhka-arvioissa korostuvat jihadismi ja äärioikeisto

Terrorismin ja radikalisaation tutkija Thomas Renardin mukaan äärivasemmistolaiset ryhmät voidaan äärioikeistolaisten ryhmien tavoin määritellä toimijoiksi, jotka hyväksyvät väkivallan käytön yhteiskunnallisen muutoksen aikaansaamiseksi. Renard johtaa Haagissa toimivaa International Centre for Counter-Terrorism -ajatushautomoa.

Renardin mukaan poliittista ääriajattelua yhdistää demokraattisten normien ja sääntöjen hylkääminen. Hänen arvionsa mukaan äärivasemmisto ei kuitenkaan ole Euroopassa merkittävä turvallisuusuhka. Hän korostaa, että Euroopan maiden uhka-arvioissa jihadistinen terrorismi nousee vuodesta toiseen suurimmaksi sisäisen turvallisuuden uhaksi. Äärioikeistolainen terrorismi sijoittuu näissä arvioissa yleensä seuraavaksi.

Suomessa Suojelupoliisi arvioi äärivasemmistolaisen ja anarkistisen terrorismin uhan pääosin matalaksi. Tämä tekee kotimaisesta keskustelusta olennaisesti kysymyksen siitä, millä perusteilla eri uhkia verrataan ja miten yksittäiset väkivallan muodot näkyvät viranomaisarvioissa.

Tilastot eivät yksin ratkaise uhkan suuruutta

Euroopan unionin tuorein terrorismitilannetta ja suuntauksia koskeva selvitys kattaa vuoden 2024. Sen mukaan EU:n alueella raportoitiin tuolloin 58 terrori-iskua tai terrori-iskun yritystä. Suurimmassa osassa taustalla oli jihadistinen ekstremismi.

Tilastossa äärivasemmistolaisiksi tai anarkistisiksi luokitellut terroriteot tai niiden yritykset nousivat toiseksi. Äärioikeistolaisia terroritekoja raportoitiin yksi. Tämä ei kuitenkaan välttämättä tarkoita, että äärivasemmistolainen väkivalta olisi Euroopan laajin tai vakavin ekstremismin muoto.

Renardin mukaan Europolin tilastot eivät kerro kaikkea väkivaltaisesta ekstremismistä Euroopassa. Tilastot perustuvat poliisin keräämiin tietoihin, joita jäsenmaat toimittavat Europolille, ja maiden käytännöt voivat vaikuttaa siihen, mitä tilastoihin päätyy.

Kiista Suomessa näyttää siksi tiivistyvän kahteen asiaan: millainen väite voidaan tehdä viranomaiskäsittelyssä käytettävissä olevan näytön perusteella ja miten terroritekojen määrää tulisi suhteuttaa laajempiin turvallisuusuhkiin. Saatavilla olevan aineiston perusteella äärivasemmiston uhka on olemassa, mutta sitä ei kuvata Euroopan keskeisimmäksi sisäisen turvallisuuden uhaksi.