Tilastopäätös kaventaa Suomen asuntopolitiikan liikkumavaraa

Tilastokeskuksen päätös luokitella säätiöiden, kuntien yhtiöiden ja yleishyödyllisten rakennuttajien ARA-korkotukilainat julkiseksi velaksi on noussut keskeiseksi kysymykseksi Suomen asuntopolitiikassa. Luokittelu vaikuttaa siihen, kuinka paljon valtio voi käyttää vanhaa korkotukilainojen työkalua tilanteessa, jossa julkisen velan kasvu sitoo poliittista päätöksentekoa.

Tilastoluokitus näkyy velkaluvuissa

Tilastokeskuksen päätös nosti Suomen julkista velkaa kerralla 15 miljardilla eurolla neljä vuotta sitten. Nykyisin ARA-korkotukilainojen vaikutus valtionvelkaan on noin 20 miljardia euroa.

Kyse ei ole Suomen velkaantumisen suurimmasta syystä, eikä luokittelun muuttaminen poistaisi maan talousongelmia. Päätöksellä on silti merkitystä, koska se vaikuttaa siihen, millaisia asuntopoliittisia keinoja Suomessa voidaan tulevaisuudessa käyttää.

Korkotukilainat eivät näy samalla tavalla vuotuisessa alijäämässä, mutta ne kasvattavat velkalukua. Tämä tekee välineestä poliittisesti vaikeamman aikana, jolloin Suomi pyrkii hillitsemään julkisen talouden velkaantumista. Ensi vuodelle korkotukivaltuuksia on lähdetietojen mukaan tarjolla alle neljäsosa parin vuoden takaisesta tasosta.

Julkinen kontrolli ratkaisi

Tilastokeskuksen pääjohtaja Markus Sovalan mukaan luokittelun taustalla on julkinen kontrolli. Hänen mukaansa valtio ohjaa ARA-järjestelmää niin tiukasti muun muassa vuokralaisten valinnan ja omakustannusvuokrien kautta, että järjestelmä muistuttaa julkisen sektorin toimintaa.

Sovala on todennut, että EU:ssa asiasta olisi voitu päättää myös toisin. Keskeinen kysymys on, milloin julkinen kontrolli ylittää rajan, jonka jälkeen lainat katsotaan julkiseksi velaksi. Sama keskustelu koskee myös vertailua Hollantiin, jossa sosiaalisen asuntotuotannon malli on lähdetietojen mukaan pitkälti samankaltainen, mutta vastaava luokittelu ei ainakaan toistaiseksi ole johtanut samaan lopputulokseen.

Puolueilla on erilaisia painotuksia

Valtion tukemat korkotukilainat jakavat näkemyksiä. Kokoomusministeri Sari Multala näkee niille arvoa erityisesti erityisryhmien asuntotuotannossa ja joissakin tilanteissa suhdanteiden tasaajana. Vihreiden euroedustaja Maria Ohisalo puolestaan pitää niitä toimivana keinona tukea kohtuuhintaista asumista laajemminkin.

Lähdetietojen perusteella puolueissa olisi kuitenkin halua säilyttää mahdollisuus käyttää korkotukilainoja ainakin jossain muodossa. Tilastoluokitus tekee tästä vaikeampaa: vaikka poliittista tahtoa olisi, velkalukuihin kohdistuva vaikutus kaventaa käytännön liikkumavaraa.