Utsjoella harjoiteltiin suuronnettomuutta vuosikymmenten tauon jälkeen

Utsjoella harjoiteltiin ison liikenneonnettomuuden pelastus-, raivaus- ja evakuointitilannetta vuosikymmenten tauon jälkeen. Harjoituksen lähtökohtana oli usean ajoneuvon onnettomuus, jossa oli mukana yhteensä 15 ihmistä, ja sen tarkoituksena oli testata, miten viranomaiset ja vapaaehtoiset toimisivat laajassa hätätilanteessa Lapin pohjoisimmilla alueilla.

Harjoitus kokosi laajan joukon toimijoita

Harjoitukseen osallistui useita eri tahoja. Mukana olivat pelastuslaitos, terveyskeskus, ensihoito, sosiaalitoimi, poliisi, sopimuspalokunta, vapaaehtoinen pelastuspalvelu ja Suomen Punainen Risti. Lisäksi harjoitukseen osallistuivat Utsjoen kunnan työntekijät sekä paikalliset lukio- ja yläkoululaiset.

Harjoiteltu tilanne ei ollut pelkkä teoreettinen skenaario. Utsjoki on matkailupitäjä, ja alueella liikkuu ihmisiä myös pitkien välimatkojen päässä suuremmista keskuksista. Siksi usean ajoneuvon vakava liikenneonnettomuus on mahdollinen tositilanne, johon varautumista pidettiin tarpeellisena.

Lapin harvaan asutuilla alueilla pelastustoiminnan haasteena ovat vähäiset henkilömäärät ja pitkät etäisyydet. Inari-Utsjoki pelastusryhmän vastaava palomestari Jukka Harmanen kuvasi tilannetta niin, että harva-alueella toimitaan pienillä henkilöstö- ja yksikkömäärillä, mutta haasteisiin pyritään vastaamaan mahdollisimman hyvin.

Vapaaehtoisten ja rajayhteistyön merkitys korostuu

Harjoituksessa nousi esiin vapaaehtoisten tärkeä rooli. Paikallisten asukkaiden alue- ja maastotuntemus voi olla etsintä- ja pelastustilanteissa ratkaisevaa. Lapin poliisilaitoksen ylikonstaapeli Teemu Mantilan mukaan paikallistuntemus on etsinnöissä erittäin suuri apu.

Myös Suomen Punaisen Ristin Lapin piirin valmiuspäällikkö Tanja Sälevä painotti yhteistyötä. Hänen mukaansa sekä viranomaisilla että vapaaehtoisilla on alueella rajallisesti toimijoita, minkä vuoksi resurssit on yhdistettävä ja toimittava yhdessä.

Mahdollisessa tositilanteessa apua voitaisiin saada myös Norjan puolelta, sillä lähimmiltä norjalaispaikkakunnilta matka Utsjoelle on lyhyempi kuin esimerkiksi Ivalosta. Norjalaiset eivät kuitenkaan osallistuneet tähän harjoitukseen.

Rajayhteistyö tuo mukanaan myös käytännön kysymyksiä. Utsjoen kunnanjohtaja Päivi Kontio nosti esiin kieli- ja viestintähaasteet: kaikki eivät puhu norjaa, suomea tai saamea. Hänen mukaansa kieli ja viestintä voisivat olla tulevan harjoituksen teemoja.

Osallistujien yhteinen arvio oli, että harjoitus oli tarpeellinen. Vuosikymmenten tauon jälkeen se tarjosi sekä ammattilaisille että vapaaehtoisille mahdollisuuden testata toimintatapoja tilanteessa, jossa nopea yhteistyö olisi ratkaisevaa.