Tekoälybuumin uusi lupaus: pieni datakeskus voisi tulla kodin yhteyteen

Sanfranciscolainen SPAN kehittää mallia, jossa tekoälyn tarvitsemaa laskentatehoa tuotaisiin suurten datakeskusten sijaan koteihin liitettävillä pienillä yksiköillä. Yhtiö on aloittanut pilotoinnin ja valmistelee tämän vuoden aikana sadan kodin kokeilua, jossa asukkaille tarjottaisiin vastineeksi tuettua sähköä, internetyhteys ja varavirtaratkaisuja.

Hajautettu vaihtoehto suurille datakeskuksille

SPAN kuvaa ratkaisua hajautetuksi datakeskukseksi. Käytännössä kyse olisi XFRA-yksiköistä, joissa käytetään nestejäähdytteisiä Nvidia RTX Pro 6000 Blackwell Server Edition -grafiikkasuorittimia. Yhtiön mukaan yksiköiden olisi tarkoitus toimia vähäisellä melulla ja ne asennettaisiin uusien kotien yhteyteen erillisinä sivuasennuksina.

Ajatuksena on hyödyntää yhdysvaltalaisten kotitalouksien ylimääräistä sähkökapasiteettia ja kasvattaa tekoälylaskennan tarjontaa ilman, että kapasiteettia rakennetaan pelkästään suurina varastomaisina datakeskuksina. Tällaiset jättihankkeet voivat olla hitaita ja kalliita, ja ne herättävät usein paikallista vastustusta esimerkiksi melun, sähkönkulutuksen, maankäytön ja vedenkulutuksen vuoksi.

SPANin XFRA-liiketoiminnasta vastaava Chris Lander kuvasi yhtiön mallia hiljaisemmaksi ja huomaamattomammaksi vaihtoehdoksi. Hänen mukaansa perinteiset datakeskukset voivat olla äänekkäitä ja nostaa paikallisia sähkölaskuja, kun taas kodin yhteyteen sijoitettu ratkaisu tekisi energiasta edullisempaa sekä isännälle että yhteisölle.

Asukkaille luvataan alempia kuluja

Kodin omistajalle tai asukkaalle mallin keskeinen houkutin olisi taloudellinen. SPANin suunnitelman mukaan yhtiö vastaisi kunkin kotitalouden sähkö- ja internetkuluista. Asukkaille voitaisiin tarjota esimerkiksi kiinteä käyttömaksu, jonka yhtiö on esimerkinomaisesti asettanut 150 dollariin, tai mahdollisesti ei maksua lainkaan.

Yhtiö väittää myös, että se voisi asentaa 8 000 XFRA-yksikköä noin viisi kertaa halvemmalla kuin rakentaa vastaavan laskentakapasiteetin tarjoava tyypillinen 100 megawatin datakeskus. Väite on kuitenkin yhtiön oma, eikä packetissa ole riippumatonta arviota kustannusvertailusta tai siitä, miten malli toimisi laajassa käytössä.

Ratkaisu on siksi vielä kokeiluvaiheen lupaus, ei vakiintunut infrastruktuurimalli. Jos sadan kodin kokeilu onnistuu, se voi silti tarjota kiinnostavan esimerkin siitä, miten tekoälylaskennan kasvava energiantarve ja paikallinen hyväksyttävyys yritetään sovittaa yhteen.