Kokemäenjoen virtaama on poikkeuksellisen pieni kevääksi

Kokemäenjoen vedenpinta on painunut Porin kohdalla poikkeuksellisen alas, ja joen virtaama on ajankohtaan nähden pienin koko vuodesta 1931 alkaneessa mittaushistoriassa. Eteläisen vesistöyksikön päällikkö Juha-Pekka Triipposen mukaan tilanne on hyvin harvinainen: normaalisti joessa virtaa tähän aikaan keväästä noin 300 kuutiometriä vettä sekunnissa, mutta nyt virtaama on ollut pitkään vain noin 50 kuutiometriä sekunnissa.

Vedenpinta noin metrin normaalia alempana

Kokemäenjoen matala vedenpinta näkyy jokivarressa selvästi. Porin alueella tavallinen vesiraja on kaukana tämänhetkisestä vedenpinnasta, ja rannoilla on paljastunut muun muassa uppotukeiksi kutsuttuja puita, kiviä ja kasvillisuutta, jotka tavallisesti jäisivät veden alle tai sen tuntumaan.

Triipposen mukaan vedenpinta on senttimetreissä arvioituna noin metrin normaalia alempana. Tilanne vaikuttaa myös jokivarren arkeen: esimerkiksi laiturien asettaminen voi olla hankalaa, jos vesi on vetäytynyt kauas rannasta. Jokivarren mökkiläisille muutos näkyy konkreettisesti paenneena vesirajana.

Huvivenekausi on vasta alkamassa, mutta joella on jo havaittu veneitä. Pääväylien kerrotaan olevan edelleen varsin turvallisia ja syviä, mutta pienemmissä juovissa ja sivu-uomissa matala vesi voi aiheuttaa enemmän ongelmia, etenkin Porin Kirjurinluodon kohdalla erkanevissa uomissa.

Taustalla poikkeuksellisen vähäiset sateet

Poikkeuksellisen matalan vedenpinnan keskeinen syy on pitkään jatkunut kuivuus. Satakunnassa sademäärät ovat olleet usean kuukauden ajan tavallista pienempiä. Triipposen mukaan viimeisen viiden kuukauden aikana vettä on satanut yhteensä alle sata millimetriä, kun vuosittainen sademäärä on keskimäärin noin 600 millimetriä.

Myös lumitilanne jäi vähäiseksi, eikä kevättulvasta muodostunut tavanomaista. Triipposen mukaan kevättulva oli nopeasti ohi, koska vettä ei yksinkertaisesti ollut. Siksi virtaamat ovat olleet Kokemäenjoessa jo keväällä tasolla, joka muistuttaa enemmän loppukesän lukemia.

Pohjavesissä seurataan kesän vaikutuksia

Lähipäiville ennustetut sateet eivät välttämättä nosta vesistöjen pintoja nopeasti. Maaperä on niin kuiva, että suuri osa sateesta imeytyy ensin maahan. Myös pohjavesi on matalalla, mikä voi pidemmän päälle vaikuttaa erityisesti pienempiin vesiosuuskuntiin. Triipposen mukaan suuremmat vesihuoltoyhtiöt ovat kuitenkin varautuneet tilanteeseen, eikä pienemmillä pohjavesialueilla ole hänen tietääkseen vielä ilmennyt ongelmia.