Huippuylioppilaiden urapolut veivät odottamattomiin suuntiin

Salla Skön valmistui Muuramen lukiosta vuonna 2015 kahdeksan laudaturin ylioppilaana ja kertoi tuolloin tavoittelevansa paikkaa lääketieteellisessä tiedekunnassa. Opiskelupaikka aukesi heti, mutta ensimmäisen vuoden jälkeen hän huomasi, ettei lääkärin ammatti ollut hänelle oikea suunta.

Lääkis ei ollutkaan oma tie

Skön on kertonut, ettei lääkärin työ ollut koskaan hänen oma unelmansa, vaikka lääketieteellinen vaikutti hänen koulumenestyksensä perusteella luontevalta vaihtoehdolta. Hänen mukaansa ympärillä oli ajatus siitä, että hän menisi lääkikseen, eikä muita vaihtoehtoja juuri keksitty. Siksi suunniteltu polku vei lääketieteelliseen, vaikka ala ei lopulta tuntunut omalta.

Lääketieteellisen opintojen jättäminen muodostui Skönille elämän käännekohdaksi. Sen jälkeen hän pohti, mitä todella halusi opiskella ja tehdä työkseen. Välivaiheessa hän työskenteli vartijana ja suoritti armeijan. Lopulta oma ala löytyi psykologian puolelta: Skön valmistui psykologian maisteriksi tänä vuonna, työskentelee nykyisin koulupsykologina ja tekee väitöskirjaa.

Ensimmäinen opiskelupaikka ei ratkaissut Vasamankaan suuntaa

Ylen haastattelemien takavuosien huippuylioppilaiden tarinoissa toistuu sama havainto: alkuperäinen opiskeluala ei jäänyt pysyväksi suunnaksi. Teemu Vasama valmistui Jyväskylän Cygnaeus-lukiosta vuonna 2013 ja oli asettanut tulevalle opiskelupaikalleen kolme ehtoa. Hän ei halunnut opiskella opettajaksi, valita pääaineekseen matematiikkaa eikä jäädä Jyväskylään. Yksikään näistä ehdoista ei toteutunut.

Vasama aloitti lukion jälkeen Jyväskylän yliopistossa matematiikan ja romaanisen filologian opinnot. Alkuperäinen tavoite oli ura matematiikan ja ranskan opettajana, mutta aineenopettajan työ ei tuntunut omalta. Vuonna 2017 hän vaihtoi aikuiskasvatustieteeseen ja valmistui vuonna 2022. Nykyisin hän työskentelee Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta JYY:n toiminnanjohtajana.

Todistus avaa ovia, mutta ei määrää loppuelämää

Kevään ylioppilastutkinnon tulokset lähetetään lukioille 12. toukokuuta, jolloin huomio kohdistuu jälleen erityisen paljon laudatureita kirjoittaneisiin nuoriin. Skönin ja Vasaman kokemukset osoittavat, että erinomainen ylioppilastodistus voi auttaa opiskelussa ja avata ovia, mutta ensimmäinen opiskelupaikka ei välttämättä määritä koko työuraa tai elämän suuntaa.